Vammaissosiaalityön asiakkaiden osallisuus ja yhdenvertaisuus valinnanvapausmallissa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten vammaiset ihmiset on huomioitu valinnanvapausmallin julkisasiakirjoissa ja millaisena vammaisten ihmisten asema niiden kautta näyttäytyy. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, miten valinnanvapausmallin toteutuminen voisi edistää tai estää vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Haasteita tutkimuksen toteuttamiselle on tuottanut koko sote-uudistuksen ja sen myötä valinnanvapausmallin kaatuminen maaliskuussa 2019. Tutkielman aihe on kuitenkin edelleen ajankohtainen, sillä sote-uudistustyö on jatkunut edelleen ja jossakin muodossa laajamittainen palvelujärjestelmän uudistus tullaan toteuttamaan. Tutkielman aineistona on käytetty valinnanvapausmallin lakiluonnoksen pohjalta laadittuja julkisasiakirjoja, suurimman osan aineistosta ovat muodostaneet eri toimijoiden antamat lausunnot lakiehdotuksesta. Lausuntopyyntökierros toteutui vuoden 2017 lopulla. Tarkasteluun valikoituneita lausuntoja on käytetty 30, aineiston analyysitapana hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Väljänä teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty Frank Geelsin kehittämää sosioteknisen muutoksen mallia kuvaamaan erilaisille järjestelmille ominaista muutosdynamiikkaa. Valinnanvapausmallista annettujen lausuntojen perusteella voidaan todeta, että valinnanvapausmalli on periaatteessa ja lähtökohtaisesti kannatettava ajatus ja sillä on potentiaalia edistää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Esitetyssä muodossa valinnanvapausmallin ei kuitenkaan nähdä kiinnittävän riittävästi huomiota vammaisten ihmisten yhdenvertaiseen palvelujen saamiseen ja siten sille asetettujen tavoitteiden ei katsota täyttyvän. Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutuminen valinnanvapausmallin avulla edellyttää sen säännösten täsmentämistä ja vaikutusten tarkempaa arviointia. Myös sosiaalihuollon asemaan uudistuksessa tulee kiinnittää tarkempaa huomiota.