KESTÄVYYTEEN TÄHTÄÄVÄN STRATEGIAN TOTEUTUMINEN KANSALLISPUISTOMATKAILUSSA : käytäntöteoreettinen tapaustutkimus Metsähallituksen luontopalveluiden toiminnasta
Kämäräinen, Marjo (2020)
Lapin yliopisto
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101182069
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101182069
Tiivistelmä
Kansallispuistoihin suuntautuvan luontomatkailun suosio on vahvassa nousussa ja sen myötä matkailun kestävyyteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Metsähallituksen Luontopalvelut ovat tutkineet kävijä- ja yritystutkimuksin kestävän matkailun periaatteiden toteutumista käytännössä, mutta henkilökunnan omia käytäntöjä ei ole tutkittu ja tässä tutkimuksessa keskityttiin niihin.
Tutkimus sijoittuu strategia käytäntönä -tutkimuskentälle ja teoreettisena viitekehyksenä toimii käytäntöteoria. Shoven, Pantzarin ja Watsonin sosiaalinen käytäntöteoria ottaa huomioon perinteisessä organisaatioteoriassa vähemmälle huomiolle jääviä tekijöitä ja esittää strategian muodostuvan käytännössä. Tutkimuskohteeni on kestävän matkailun periaatteiden toteutuminen Metsähallituksen Luontopalveluiden käytännöissä. Päätutkimuskysymykseni on, kuinka Metsähallituksen kestävän matkailun periaatteet toteutuvat Luontopalveluiden omissa käytännöissä. Osatutkimuskysymyksiä olivat: minkälaista muutosta kestävän matkailun periaatteet ovat aikaansaaneet Luontopalveluiden käytäntöihin, miten kestävän matkailun periaatteen mukaiset käytännöt ymmärretään Metsähallituksen Luontopalveluiden sidosryhmien toimesta ja minkälaisia alueellisia eroavaisuuksia johtotason ja suorittavan tason toimijoiden näkemyksissä kestävän matkailun periaatteiden mukaisten käytäntöjen toteutumisesta on.
Tutkimukseni aineisto koostuu kolmen anonymisoidun, sijainniltaan ja historialtaan erilaisen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmista, yritysaineistosta, LAC-aineistosta sekä henkilökunnalle suunnatun kyselyn vastauksista. Tapaustutkimukselle tyypillisesti analysointimenetelmiä on useita ja näiden valinta pohjautuu pragmaattiseen tietoteoriaan, jossa yhdistyy elementtejä realismista ja relativismista. Analysoin aineistoa teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jolla pyritään tunnistamaan aineistosta käytäntöjä. Aineistoa luokitellaan sekä vertaillaan ja vertailun kohteena ovat käytännöt eri ajanjaksoina tai käytännöt eri alueilla ja organisaatiotasoilla.
Tutkimus käynnistyi syksyllä 2019. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuun-kesäkuun 2020 aikana ja tutkimusraportti valmistui syksyllä 2020. Tutkimustulokset osoittavat Metsähallituksen Luontopalveluiden käytäntöjen olevan pääsääntöisesti kestävän matkailun periaatteiden mukaisia, joskin käytännöissä tapahtuneet muutokset eivät ole täysin selitettävissä näiden periaatteiden käyttöönotolla. Yhteistyöyritykset käsittävät kestävän matkailun periaatteet ekologisesta näkökulmasta. Näkemyksissä Luontopalveluiden toiminnasta on alueellisesti suuria eroja, mutta alueiden sisäisesti organisaatiotasojen väliset näkemyserot ovat pieniä. Viestintä -käytännön merkitys korostuu kaikissa aineistokokonaisuuksissa.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää käytäntöjen yhdenmukaistamisessa. Haastatteluin sekä tilastollisin menetelmin voisi saavuttaa paremman ymmärryksen alueellisten eroavaisuuksien syistä.
Tutkimus sijoittuu strategia käytäntönä -tutkimuskentälle ja teoreettisena viitekehyksenä toimii käytäntöteoria. Shoven, Pantzarin ja Watsonin sosiaalinen käytäntöteoria ottaa huomioon perinteisessä organisaatioteoriassa vähemmälle huomiolle jääviä tekijöitä ja esittää strategian muodostuvan käytännössä. Tutkimuskohteeni on kestävän matkailun periaatteiden toteutuminen Metsähallituksen Luontopalveluiden käytännöissä. Päätutkimuskysymykseni on, kuinka Metsähallituksen kestävän matkailun periaatteet toteutuvat Luontopalveluiden omissa käytännöissä. Osatutkimuskysymyksiä olivat: minkälaista muutosta kestävän matkailun periaatteet ovat aikaansaaneet Luontopalveluiden käytäntöihin, miten kestävän matkailun periaatteen mukaiset käytännöt ymmärretään Metsähallituksen Luontopalveluiden sidosryhmien toimesta ja minkälaisia alueellisia eroavaisuuksia johtotason ja suorittavan tason toimijoiden näkemyksissä kestävän matkailun periaatteiden mukaisten käytäntöjen toteutumisesta on.
Tutkimukseni aineisto koostuu kolmen anonymisoidun, sijainniltaan ja historialtaan erilaisen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmista, yritysaineistosta, LAC-aineistosta sekä henkilökunnalle suunnatun kyselyn vastauksista. Tapaustutkimukselle tyypillisesti analysointimenetelmiä on useita ja näiden valinta pohjautuu pragmaattiseen tietoteoriaan, jossa yhdistyy elementtejä realismista ja relativismista. Analysoin aineistoa teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jolla pyritään tunnistamaan aineistosta käytäntöjä. Aineistoa luokitellaan sekä vertaillaan ja vertailun kohteena ovat käytännöt eri ajanjaksoina tai käytännöt eri alueilla ja organisaatiotasoilla.
Tutkimus käynnistyi syksyllä 2019. Tutkimusaineisto kerättiin tammikuun-kesäkuun 2020 aikana ja tutkimusraportti valmistui syksyllä 2020. Tutkimustulokset osoittavat Metsähallituksen Luontopalveluiden käytäntöjen olevan pääsääntöisesti kestävän matkailun periaatteiden mukaisia, joskin käytännöissä tapahtuneet muutokset eivät ole täysin selitettävissä näiden periaatteiden käyttöönotolla. Yhteistyöyritykset käsittävät kestävän matkailun periaatteet ekologisesta näkökulmasta. Näkemyksissä Luontopalveluiden toiminnasta on alueellisesti suuria eroja, mutta alueiden sisäisesti organisaatiotasojen väliset näkemyserot ovat pieniä. Viestintä -käytännön merkitys korostuu kaikissa aineistokokonaisuuksissa.
Tutkimustuloksia voi hyödyntää käytäntöjen yhdenmukaistamisessa. Haastatteluin sekä tilastollisin menetelmin voisi saavuttaa paremman ymmärryksen alueellisten eroavaisuuksien syistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]