Asiakkaan osallisuus aikuissosiaalityön dokumentoinnissa
Ojala, Tiina (2021-02)
Ojala, Tiina
Lapin yliopisto
02 / 2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102266133
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102266133
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee asiakkaan osallisuutta dokumentoinnissa aikuissosiaalityön palveluissa. Näkökulma aiheeseen kohdistuu siihen, millaisena osallisuus dokumentoinnissa ilmenee asiakkaiden puheessa ja millaiset tekijät näyttäytyvät merkityksellisinä asiakkaan osallisuudessa dokumentoinnissa. Tutkielmassani viittaan aiheeseen myös dokumentointiosallisuuden käsitteellä, millä olen pyrkinyt yksinkertaistamaan aiheen sanoittamista. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemän aikuissosiaalityön asiakkuudessa olevaa tai ollutta henkilöä yhden kunnan alueelta teemahaastatte-luin syksyn 2020 aikana.
Tutkimuksen viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, joka pohjaa kielen ja vuorovaikutuksen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena ja aineiston analyysimetodina on diskurssianalyysi. Analyysi koostuu kolmesta vaiheesta, joista ensimmäisessä tarkastelin puhetta asiakkaan osallisuudesta ja paikansin siihen liittyviksi tekijöiksi dokumenteille annetut merkitykset ja asiakkuuteen asemoitumisen. Toisessa analyysivaiheessa tarkastelin puhetta dokumentointiosallisuudesta, dokumenteista ja asiakkuuteen asemoitumisesta. Dokumentointiosallisuus oli tulkittavissa aineistossa 1) luonnollisena osana työskentelyä, 2) tarkoituksettomana, 3) kuormittavana tekijänä asiakassuhteessa sekä 4) ideaalina tapana toimia. Dokumentointiosallisuuteen suhtautumisen muotoihin näytti vaikuttavan se, millaisia merkityksiä dokumenteilla nähdään olevan. Haastattelupuheesta oli tulkittavissa dokumentit 1) virallisina asiakirjoina, 2) ”meidän prosessimme kuvauksena”, 3) ”minun tarinanani” ja 4) merkityksettöminä. Asiakkuuteen asemoitumisen muodot näyttivät luovan joko mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle dokumentoinnissa. Asiakkuuteen asemoituminen näyttäytyi haastateltavien puheessa 1) ulkopuolisena, 2) avun tarvitsijana, 3) yhteistyökumppanina ja 4) aktiivisena toimijana. Kolmannessa analyysivaiheessa tarkastelin näitä tekijöitä yhdistäviä vallan ulottuvuuksia.
Tutkimus tekee näkyväksi niitä tapoja, joilla dokumentointiosallisuus on toteutunut asiakastyöskentelyssä ja miten asiakkaat suhtautuvat osallisuuteen dokumentoinnissa. Analyysi nostaa tarkasteluun myös tekijöitä, jotka joko mahdollistavat tai rajoittavat osallisuutta. Aineistossa sekä näkökulmat osallisuuteen, dokumentteihin ja asiakkuuteen asemoitumiseen näyttäytyivät moninaisina ja vaihtelevina. Onkin oleellista ymmärtää, miten moninaisilla tavoilla asiakkaan näkemykset sosiaalityön käytännöistä vaikuttavat osallisuuden mahdollisuuksiin ja millä tavoin voidaan tuottaa osallisuutta tukevia käytäntöjä asiakastyössä. Tiedostavalla työskentelyotteella ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa vallan ulottuvuuksiin, jotka voivat joko luoda mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle.
Tutkimuksen viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, joka pohjaa kielen ja vuorovaikutuksen merkitykseen sosiaalisen todellisuuden rakentumisessa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena ja aineiston analyysimetodina on diskurssianalyysi. Analyysi koostuu kolmesta vaiheesta, joista ensimmäisessä tarkastelin puhetta asiakkaan osallisuudesta ja paikansin siihen liittyviksi tekijöiksi dokumenteille annetut merkitykset ja asiakkuuteen asemoitumisen. Toisessa analyysivaiheessa tarkastelin puhetta dokumentointiosallisuudesta, dokumenteista ja asiakkuuteen asemoitumisesta. Dokumentointiosallisuus oli tulkittavissa aineistossa 1) luonnollisena osana työskentelyä, 2) tarkoituksettomana, 3) kuormittavana tekijänä asiakassuhteessa sekä 4) ideaalina tapana toimia. Dokumentointiosallisuuteen suhtautumisen muotoihin näytti vaikuttavan se, millaisia merkityksiä dokumenteilla nähdään olevan. Haastattelupuheesta oli tulkittavissa dokumentit 1) virallisina asiakirjoina, 2) ”meidän prosessimme kuvauksena”, 3) ”minun tarinanani” ja 4) merkityksettöminä. Asiakkuuteen asemoitumisen muodot näyttivät luovan joko mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle dokumentoinnissa. Asiakkuuteen asemoituminen näyttäytyi haastateltavien puheessa 1) ulkopuolisena, 2) avun tarvitsijana, 3) yhteistyökumppanina ja 4) aktiivisena toimijana. Kolmannessa analyysivaiheessa tarkastelin näitä tekijöitä yhdistäviä vallan ulottuvuuksia.
Tutkimus tekee näkyväksi niitä tapoja, joilla dokumentointiosallisuus on toteutunut asiakastyöskentelyssä ja miten asiakkaat suhtautuvat osallisuuteen dokumentoinnissa. Analyysi nostaa tarkasteluun myös tekijöitä, jotka joko mahdollistavat tai rajoittavat osallisuutta. Aineistossa sekä näkökulmat osallisuuteen, dokumentteihin ja asiakkuuteen asemoitumiseen näyttäytyivät moninaisina ja vaihtelevina. Onkin oleellista ymmärtää, miten moninaisilla tavoilla asiakkaan näkemykset sosiaalityön käytännöistä vaikuttavat osallisuuden mahdollisuuksiin ja millä tavoin voidaan tuottaa osallisuutta tukevia käytäntöjä asiakastyössä. Tiedostavalla työskentelyotteella ammattilaisella on mahdollisuus vaikuttaa vallan ulottuvuuksiin, jotka voivat joko luoda mahdollisuuksia tai rajoituksia asiakkaan osallisuudelle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]