Kokonaisen käsityöprosessin asema käsityönopetuksessa : Käsityönopetus alakoulun luokanopettajien kuvaamana

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten käsitöitä opetetaan tällä hetkellä alakouluissa. Tavoitteena on tutkia, miten käsityötä opettavat luokanopettajat kuvaavat heidän käsityönopetustaan ja millainen asema kokonaisella käsityöprosessilla on heidän kuvauksissaan. Opettajien kuvasten avulla pyrin selvittämään vastaako tämänhetkinen käsityönopetus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) esille tuomaan kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Lisäksi olen kiinnostunut asioista, joita opettajat pitävät tärkeinä ja toisaalta taas haastavina käsityönopetuksessa. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miten käsitöitä opetetaan tällä hetkellä alakouluissa. Tavoitteena on tutkia, miten käsityötä opettavat luokanopettajat kuvaavat heidän käsityönopetustaan ja millainen asema kokonaisella käsityöprosessilla on heidän kuvauksissaan. Opettajien kuvasten avulla pyrin selvittämään vastaako tämänhetkinen käsityönopetus perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) esille tuomaan kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Lisäksi olen kiinnostunut asioista, joita opettajat pitävät tärkeinä ja toisaalta taas haastavina käsityönopetuksessa. Tutkimukseni kohteena on erityisesti opettajien kuvaukset käsityönopetuksesta. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jota ohjaa fenomenografinen tutkimusote. Tutkimusaineiston keräsin sähköisellä kyselylomakkeella 42 luokanopettajalta ympäri Suomen. Tutkimusaineiston olen analysoinut fenomenografisella analyysillä.

Aineisto oli laaja, jonka takia tutkimuksen tulokset olivat hyvin moniulotteisia. Kokonaisella käsityöprosessilla oli vaihteleva asema opettajien kuvauksissa. Osa opettajista oli sisäistänyt kokonaisen käsityöprosessin, mutta ei kokenut voivansa toteuttaa sitä opetuksessa muun muassa tilojen, yhteistyön puutteen, osaamattomuuden tai vaikutusvallan puutteen takia. Jotkut opettajista olivat tuoneet joihinkin osa-alueisiin opetuksessa kokonaisen käsityöprosessin ominaisuuksia, mutta se ei ulottunut vielä kokonaisvaltaisesti opetukseen. Tuloksissa selvisi myös, että osa opettajista ajatteli toteuttavansa kokonaista käsityöprosessia opetuksessaan, mutta toteutus ei kuitenkaan tukenut kokonaisen käsityöprosessin määritelmää, jolloin se jäi ositetuksi käsityöksi. Yhteenvetona siis harvassa käsityönopetuksen kuvauksessa kokonainen käsityöprosessi toteutui.

Tutkimustulosten selvitessä ilmeni tarve ja mahdollisuus täydennyskoulutukselle. Opettajat selkeästi tiedostavat ja tietävät, että opetussuunnitelma vaatii kokonaisen käsityöprosessin toteuttamista. Heillä ei ole kuitenkaan tiedossa mitä kokonaisella käsityöprosessilla tarkoitetaan, koska se ei kuvauksien mukaan toteutunut opetuksessa. Vaihtoehtoisesti opettajilla ei ole keinoja tai mahdollisuuksia toteuttaa kokonaista käsityöprosessia tarkoituksenmukaisesti opetuksessaan. Opettajat pitivät käsityöprosessia sekä tärkeänä että haastavana asiana käsityönopetuksessa. Näiden syiden perusteella opettajat tarvitsisivat täydennyskoulutusta käsityönopetukseen ja ottaisivat sen varmasti mielellään vastaan.