Seksuaalikasvattajaksi kasvu luokanopettajaopintojen aikana

Abstract

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tutkittiin luokanopettajaopiskelijoiden kasvua seksuaalikasvattajiksi opintojen aikana. Kasvua tarkasteltiin Banduran (1994; 1997) minäpystyvyysteorian ja Rauhalan (2005) kokemuksen olemuspuolien teorian avulla. Tutkimus toteutettiin fenomenografisella otteella kyselylomaketutkimuksen keinoin. Aineisto koostui kahdeksasta Lapin yliopiston luokanopettajaopiskelijan vastauksesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että seksuaalikasvatuksen harjoittelu on opinnoissa vähäistä. Tämä opiskelijoiden vahvan kiinnostuksen lisäksi johti kuitenkin aktiiviseen omatoimiseen harjoitteluun. Opiskelijat toivovat opintoihinsa lisää seksuaalikasvatuksen harjoittelua, koska he pitävät aihetta ajankohtaisena, merkittävänä ja vaikuttavana. Opiskelijat korostivat seksuaalikasvatuksen tärkeyttä erityisesti oppilaiden kannalta.

Opiskelijoiden minäpystyvyys seksuaalikasvattajina ilmeni hyvänlaatuisena. Tämä tulos viittaa siihen, että vaikka minäpystyvyyden uskotaan kehittyvän onnistumiskokemuksien, välillisten kokemuksien, sanallisen vahvistuksen ja fyysis-emotionaalisen tilan avulla, voidaan näiden kokemusten ollessa vähäisiä minäpystyvyyttä kehittää muillakin keinoilla. Tässä tutkimuksessa luokanopettajaopiskelijoiden oman aktiivisuuden, kiinnostuksen, arvopohjan ja tehtäväorientaation tulkittiin selittävän minäpystyvyyden hyvää tasoa.