"Löytää se oma paikkansa ja piirinsä" - Sosiaalisen kuntoutuksen merkitys nuorten aikuisten toimijuudelle
Maaninka, Johanna (2021-04-28)
Maaninka, Johanna
Lapin yliopisto
28.04.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042820737
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042820737
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaalisen kuntoutuksen merkitystä nuorten aikuisten toimijuudelle. Tutkimuksen keskeisinä käsitteinä ovat NEET-nuoret, sosiaalinen kuntoutus ja toimijuus. NEET-nuorilla tarkoitetaan koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria, ja he ovat tutkimukseni pääasiallisena kohderyhmänä. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä sosiaalisella kuntoutuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla.
Pyrin tutkimuksessani selvittämään, millaiset tekijät ovat haastaneet nuorten aikuisten toimijuutta heidän elämänkulkunsa aikana ja mikä merkitys sosiaalisella kuntoutuksella on ollut nuorten aikuisten toimijuuden vahvistumiselle. Käytin tutkimuksen aineistona SOKU2 ”Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää” -hankkeessa (2018–2020) tuotettua nuorten ryhmähaastattelumateriaalia. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa käytin analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusanalyysin teoreettisena viitekehyksenä toimi Jyrki Jyrkämän kehittämä toimijuuden modaliteettimalli.
Tutkimustulosten mukaan koulukiusaaminen on ollut yleisin nuorten aikuisten toimijuutta haastanut tekijä heidän elämänkulkunsa aikana. Muita nuorten aikuisten toimijuutta haastaneita tekijöitä ovat olleet mielenterveyden häiriöt, kognitiiviset haasteet, haasteellinen perhetausta, koulun keskeytys ja vajaakuntoisuus. SOKU2-hankkeen toteuttamalla sosiaalisella kuntoutuksella on ollut suuri merkitys nuorten aikuisten toimijuuden vahvistumiselle. Toiminnallisuus, elämänhallinnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen, työelämä- ja koulutustaitojen vahvistaminen sekä kansalaislähtöinen toimintatapa ovat vahvistaneet nuorten aikuisten toimijuutta kykenemisen, haluamisen, osaamisen ja voimisen kannalta. Tutkimustulokseni vahvistavat sitä käsitystä, että nuoret aikuiset tarvitsevat matalan kynnyksen kokoontumispaikkoja, joissa heidät kohdataan kokonaisvaltaisesti ja joissa heitä tuetaan heidän omat voimavaransa, vahvuudet ja tavoitteet huomioiden.
Pyrin tutkimuksessani selvittämään, millaiset tekijät ovat haastaneet nuorten aikuisten toimijuutta heidän elämänkulkunsa aikana ja mikä merkitys sosiaalisella kuntoutuksella on ollut nuorten aikuisten toimijuuden vahvistumiselle. Käytin tutkimuksen aineistona SOKU2 ”Sosiaalinen kuntoutus osaksi palvelujärjestelmää” -hankkeessa (2018–2020) tuotettua nuorten ryhmähaastattelumateriaalia. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus, jossa käytin analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimusanalyysin teoreettisena viitekehyksenä toimi Jyrki Jyrkämän kehittämä toimijuuden modaliteettimalli.
Tutkimustulosten mukaan koulukiusaaminen on ollut yleisin nuorten aikuisten toimijuutta haastanut tekijä heidän elämänkulkunsa aikana. Muita nuorten aikuisten toimijuutta haastaneita tekijöitä ovat olleet mielenterveyden häiriöt, kognitiiviset haasteet, haasteellinen perhetausta, koulun keskeytys ja vajaakuntoisuus. SOKU2-hankkeen toteuttamalla sosiaalisella kuntoutuksella on ollut suuri merkitys nuorten aikuisten toimijuuden vahvistumiselle. Toiminnallisuus, elämänhallinnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen, työelämä- ja koulutustaitojen vahvistaminen sekä kansalaislähtöinen toimintatapa ovat vahvistaneet nuorten aikuisten toimijuutta kykenemisen, haluamisen, osaamisen ja voimisen kannalta. Tutkimustulokseni vahvistavat sitä käsitystä, että nuoret aikuiset tarvitsevat matalan kynnyksen kokoontumispaikkoja, joissa heidät kohdataan kokonaisvaltaisesti ja joissa heitä tuetaan heidän omat voimavaransa, vahvuudet ja tavoitteet huomioiden.
Kokoelmat
- Pro gradut [4124]