”NE ON PARHAITA REISSUJA, MITÄ IHMINEN VOI TEHDÄ” Laadullinen sisällönanalyysi suomalaisten pesäpallokannattajien fani-identiteetin rakentumisesta
Wiik, Aliisa (2021)
Wiik, Aliisa
Lapin yliopisto
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731933
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731933
Tiivistelmä
Pesäpallo on Suomen kansallislaji, jonka 100-vuotista taivalta juhlitaan vuonna 2022. Lajilla on faneja ympäri maata. Nämä fanit ovat myös isossa osassa pesäpallon ottelutapahtumia muodostamalla tapahtumien yleisön. Fanit myös matkustavat Suomessa eri kaupunkeihin osallistuakseen kannattamiensa joukkueiden peleihin. Näille yksilöille fanittaminen on tärkeä osa heidän elämäänsä ja faniudella on oma paikkansa siinä kokonaisuudessa, joka rakentaa heidän identiteettiänsä.
Toisin kuin monia muita lajeja, pesäpalloa on tutkittu aiemmin Suomessa verrattain vähän. Pesäpallosta löytyy kirjallisuutta lajin historiasta ja sen eri vaiheista. Sen lisäksi pesäpallosta on tehty pro gradututkielmia lajin opettamisesta, lajitekniikoista sekä ottelutapahtumien yleisöprofiilista, mutta itse pesäpallofaneista ei ole juurikaan tehty aiempaa tutkimusta. Tutkimukseni yleisenä tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä suomalaisista pesäpallofaneista. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii fani-identiteetin rakentuminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Identiteettiteoriassa nojaan muun muassa Hallin käsitykseen, että identiteetti syntyy ajan kuluessa erilaisten tiedostamattomien ja tiedostettujen prosessien kautta ja rakentuu ihmisen elämän aikana jatkuvasti. Myös faniyhteisöillä on roolinsa fani-identiteetin muodostumisessa. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan erilaiset ryhmät toimivatkin apuvälineinä, kun yksilön identiteetti rakentuu. Tutkimuksessa noudatan sosiaalisen konstruktionismin paradigman ajatusta siitä, että todellisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimuskohteena tutkielmassani on pesäpallon kannattajien fani-identiteetin rakentuminen. Päätutkimuskysymykseni on: Mistä tekijöistä pesäpallokannattajan fani-identiteetti rakentuu? Viisi alatutkimuskysymystäni ovat: Mikä on kannattajayhteisön merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on seuran tai joukkueen merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on pesäpalloon liittyvien matkojen merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on sosiaalisen median merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mitkä tekijät haittaavat fani-identiteetin rakentumista? Aineistona toimivat 16 puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä kerättyä haastattelua. Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittavat pesäpallofanien olevan itsenäisiä yksilöitä, joille kuitenkin yhteisön merkitys omassa fanikokemuksessa on suuri. Pesäpallon parissa tehtävät matkat voivat olla fanille jopa merkityksellisimpiä kokemuksia, kuin kotiotteluihin osallistuminen, ja matkustamista pidetään tärkeänä osana faniutta. Lisäksi tutkimukset osoittava sosiaalisen median olevan merkittävässä asemassa fani-identiteetin rakentumisessa. Tulosten avulla on mahdollista kehittää pesäpallotoimintaa sekä pesäpalloon liittyvää matkailua. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa nais- ja miespesäpallojoukkueiden fanien eroavaisuuksista.
Toisin kuin monia muita lajeja, pesäpalloa on tutkittu aiemmin Suomessa verrattain vähän. Pesäpallosta löytyy kirjallisuutta lajin historiasta ja sen eri vaiheista. Sen lisäksi pesäpallosta on tehty pro gradututkielmia lajin opettamisesta, lajitekniikoista sekä ottelutapahtumien yleisöprofiilista, mutta itse pesäpallofaneista ei ole juurikaan tehty aiempaa tutkimusta. Tutkimukseni yleisenä tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä suomalaisista pesäpallofaneista. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii fani-identiteetin rakentuminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Identiteettiteoriassa nojaan muun muassa Hallin käsitykseen, että identiteetti syntyy ajan kuluessa erilaisten tiedostamattomien ja tiedostettujen prosessien kautta ja rakentuu ihmisen elämän aikana jatkuvasti. Myös faniyhteisöillä on roolinsa fani-identiteetin muodostumisessa. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan erilaiset ryhmät toimivatkin apuvälineinä, kun yksilön identiteetti rakentuu. Tutkimuksessa noudatan sosiaalisen konstruktionismin paradigman ajatusta siitä, että todellisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Tutkimuskohteena tutkielmassani on pesäpallon kannattajien fani-identiteetin rakentuminen. Päätutkimuskysymykseni on: Mistä tekijöistä pesäpallokannattajan fani-identiteetti rakentuu? Viisi alatutkimuskysymystäni ovat: Mikä on kannattajayhteisön merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on seuran tai joukkueen merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on pesäpalloon liittyvien matkojen merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mikä on sosiaalisen median merkitys fani-identiteetin rakentumisessa? Mitkä tekijät haittaavat fani-identiteetin rakentumista? Aineistona toimivat 16 puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä kerättyä haastattelua. Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittavat pesäpallofanien olevan itsenäisiä yksilöitä, joille kuitenkin yhteisön merkitys omassa fanikokemuksessa on suuri. Pesäpallon parissa tehtävät matkat voivat olla fanille jopa merkityksellisimpiä kokemuksia, kuin kotiotteluihin osallistuminen, ja matkustamista pidetään tärkeänä osana faniutta. Lisäksi tutkimukset osoittava sosiaalisen median olevan merkittävässä asemassa fani-identiteetin rakentumisessa. Tulosten avulla on mahdollista kehittää pesäpallotoimintaa sekä pesäpalloon liittyvää matkailua. Jatkotutkimusta voisi tehdä muun muassa nais- ja miespesäpallojoukkueiden fanien eroavaisuuksista.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4494]