Lastensuojelun dokumentoinnin ja toimintaympäristön haasteet kantelupäätösten valossa

Abstract

Tässä laadullisessa pro gradu tutkielmassa kiinnostus kohdistuu siihen, millaiseen lastensuojelun do-kumentointiin aluehallintoviranomainen on kohdentanut toimenpiteitä, ja millaisia lastensuojelun toi-mintaympäristöön liittyviä asioita lastensuojelua koskevien hallintokanteluiden päätösasiakirjoissa nousee esiin. Tutkimusaineisto koostuu erään aluehallintoviraston lastensuojelua koskevista kantelupäätöksistä, jotka on ratkaistu 1.7.2019–30.6.2020. Yhteensä kantelupäätöksiä oli 144. Näistä varsinaiseksi tutkimusaineistoksi valikoituivat päätösasiakirjat, joiden ratkaisuissa aluehallintovirasto on antanut hallinnollista ohjausta viranomaisen dokumentoinnin puutteisiin tai virheisiin liittyen asiakasasiakirjoihin, asiakaskertomuksiin, päätöksiin tai asiakassuunnitelmiin (37 kappaletta).

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu dokumentointiin sosiaalityössä, asiantuntijuuteen jän-nitteisessä ja vaativassa toimintaympäristössä sekä lastensuojelutyön juridisoitumiseen. Dokumentointia tarkastellaan selontekovelvollisuuden kautta,ja niukkuus ymmärretään ajankuvana. Aineiston analysoinnissa on pyritty löytämään lastensuojelun dokumentointiin ja toimintaympäristöön liittyvät olennaiset ja usein toistuvat aiheet, ja jäsentämään niitä teemoittelemalla aihekokonaisuuksien mukaan. Lähestymistapa tutkimuksessa on pragmatistinen, koska taustalla on pyrkimys löytää käytännössä esiin nousseisiin ongelmiin ratkaisuehdotuksia.

Aluehallintovirasto tarkastelee ja ottaa kantaa siihen, onko kantelun kohteena oleva toiminta noudattanut lakia, hyvän hallinnon vaatimuksia tai onko muutoin menettely ollut asianmukaista. Ratkaisuissa korostuu juridiikan noudattamisen näkökulma. Johtopäätöksenä voi todeta, että silloin kun lastensuojelun toiminnassa on havaittu huomautettavaa liittyen dokumentointiin, näyttää toiminta helposti sisältävän samanaikaisesti vaikeuksia useammalla dokumentointiin tai muuhun lastensuojelutyöhön liittyvällä osa-alueella. Sosiaalityöntekijöiden työtä ei voi tarkastella huomioimatta toimintaympäristöä, missä työtä tehdään. Tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia siinä, että sosiaalityöntekijät työskentelevän jaksamisensa äärirajoilla. Lastensuojelun viranomaisten mahdollisuudet tehdä laadukasta, lainsäädäntöä ja sosiaalityön eettisiä periaatteita noudattavaa sosiaalityötä, jonka yhtenä merkittävänä työtehtävänä on dokumentointi, ovat heikentyneet. Syinä ovat esimerkiksi liian suuret asiakasmäärät, puutteelliset resurssit ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet. Kokemattomien ja tilapäisten sosiaalityöntekijöiden ohjaus näyttäytyy riittämättömänä. Lisäksi sosiaalityöntekijät kaipaavat lainsäädännön hallintaan enemmän koulutusta ja tukea.