Pääministeri Sanna Marinista mediateksteissä rakentuva johtajuuskuva
Parkkila, Iina (2021)
Parkkila, Iina
Lapin yliopisto
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832150
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832150
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millainen on mediassa rakentuva johtajuuskuva
pääministeri Sanna Marinista. Tutkimukseni kiinnittyy konstruktionistiseen
maailmankuvaan ja vielä tarkemmin määriteltynä sosiaaliseen konstruktionismiin.
Todellisuuden katsotaan tässä maailmankuvassa olevan sosiaalisesti rakentunut.
Menetelmällinen traditio, johon kiinnityn, on diskurssintutkimus. Se sopii menetelmäksi
tutkimukseeni, koska se tarkastelee nimenomaan kielenkäyttöä, kielen tapaa tuottaa
merkityksiä ja suhdetta kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välillä. Tutkimukseni
ammentaa tutkimuskeskusteluista, jotka käsittelevät poliitikkojen ja median välistä suhdetta,
poliitikkojen ja johtajien johtajuuskuvaa mediassa sekä näiden mediakuvien
sukupuolittuneisuutta. Siellä tulee esille politiikkojen ja median riippuvaisuus toisistaan sekä
se, millainen vaikutus median rakentamilla kuvilla on äänestyskäyttäytymiseen. Useassa
tutkimuksessa nousee esille myös eroavaisuudet mies- ja naispolitiikkojen
medianäkyvyydessä.
Tutkimuksen aineisto koostuu 32 verkkoartikkelista. Verkkoartikkelit on kerätty Iltalehden,
Yle-uutisten, MTV-uutisten ja Iltasanomien sivuilta. Verkkoartikkelit on valittu aikaväliltä
26.01.2019 – 23.11.2020. Tutkimuksen tuloksena löytyi neljä diskurssia, jotka ovat
suurmiesdiskurssi, pragmaattisuusdiskurssi, rajojen rikkoja -diskurssi ja
mediapelaajadiskurssi. Diskurssit rakentavat kuvaa karismaattisesta, sankarillisesta,
käytännönläheisestä, pääministerin roolin rajoja näkyväksi tekevästä ja mediaa taidokkaasti
ja tietoisesti hyödyntävästä johtajasta.
pääministeri Sanna Marinista. Tutkimukseni kiinnittyy konstruktionistiseen
maailmankuvaan ja vielä tarkemmin määriteltynä sosiaaliseen konstruktionismiin.
Todellisuuden katsotaan tässä maailmankuvassa olevan sosiaalisesti rakentunut.
Menetelmällinen traditio, johon kiinnityn, on diskurssintutkimus. Se sopii menetelmäksi
tutkimukseeni, koska se tarkastelee nimenomaan kielenkäyttöä, kielen tapaa tuottaa
merkityksiä ja suhdetta kielenkäytön ja sosiaalisen toiminnan välillä. Tutkimukseni
ammentaa tutkimuskeskusteluista, jotka käsittelevät poliitikkojen ja median välistä suhdetta,
poliitikkojen ja johtajien johtajuuskuvaa mediassa sekä näiden mediakuvien
sukupuolittuneisuutta. Siellä tulee esille politiikkojen ja median riippuvaisuus toisistaan sekä
se, millainen vaikutus median rakentamilla kuvilla on äänestyskäyttäytymiseen. Useassa
tutkimuksessa nousee esille myös eroavaisuudet mies- ja naispolitiikkojen
medianäkyvyydessä.
Tutkimuksen aineisto koostuu 32 verkkoartikkelista. Verkkoartikkelit on kerätty Iltalehden,
Yle-uutisten, MTV-uutisten ja Iltasanomien sivuilta. Verkkoartikkelit on valittu aikaväliltä
26.01.2019 – 23.11.2020. Tutkimuksen tuloksena löytyi neljä diskurssia, jotka ovat
suurmiesdiskurssi, pragmaattisuusdiskurssi, rajojen rikkoja -diskurssi ja
mediapelaajadiskurssi. Diskurssit rakentavat kuvaa karismaattisesta, sankarillisesta,
käytännönläheisestä, pääministerin roolin rajoja näkyväksi tekevästä ja mediaa taidokkaasti
ja tietoisesti hyödyntävästä johtajasta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4115]