Orientalismin representoituminen joogamatkakertomuksessa

Abstract

Joogamatkailu käsitetään hyvinvointimatkailun alamuotona sekä henkisenä matkailuna. Se nähdään usein länsimaisten naisten matkailuna Kaakkois-Aasian alueille tai muualle terapeuttisiin maisemiin ja motiivina parantaa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Länsimaista joogamatkailua on kritisoitu, sillä joogan autenttisuuden etsiminen Intiasta luo toiseuden diskurssin lännen ja idän välille. Tässä Intia nähdään muuttumattomana, romantisoituna ajatusluonnoksena. Pyrinkin tulkitsemaan näitä lännen representaatioita idästä joogamatkakertomuksessa.

Orientalismi on länsimaisten tapa nähdä itämaat yleistettynä kokonaisuutena. Itämaita kuvaillaan eksoottisena, salaperäisenä ja muuttumattomana. Orientalismi on sosiaalinen konstruktio, jolla on erityisasema länsimaisessa kokemusmaailmassa. Siitä on kirjoitettu matkakertomuksissa, jotka juontuvat kolonialistiselta ajalta, jolloin tarinoita vieraasta kulttuurista kerrottiin omaan kulttuuriin kuuluville.

Tutkimuskohteenani on orientalismin representaatiot joogamatkakertomuksessa. Paradigma on sosiaa-linen konstruktionismi. Päätutkimuskysymykseni on: Miten orientalismi ilmenee länsimaisen joogamatkailijan matkakertomuksissa? Ensin syvennyn orientalismiin: Miten orientalismi voi representoitua kertomuksissa? Sitten haen vastauksia aineistoni analyysin pohjalta. Miten kertoja asemoituu joogamatkakertomuksessa? Miten orientalismi representoituu joogamatkakertomusten kerronnan tavoissa? Millaisina idän ja lännen joogat esitetään joogamatkailijan matkakertomuksissa?

Analysoin joogamatkakertomuksia teoksesta Monsuunimantroja: Kirjoituksia joogasta ja Intiasta narratiivisen analyysin keinoin. Kirja on genreltään tyypillinen joogamatkakertomus, mikä tekee siitä tutkimuskohteelleni relevantin aineiston. Tutkin kerronnan analyysin keinoin kertojan asemoitumista. Hyödynnän deduktiivista narratiivien analyysiä orientalismin representaatioiden analyysissä. Induktiivisen narratiivisen analyysin avulla luon kokonaiskuvan siitä, mitä idän ja lännen joogasta kerrotaan. Tässä tulkinnallisessa tutkimuksessa on tiedostettava, että olen länsimainen ja joogamatkailusta kiinnostunut.

Analyysini pohjalta väitän, että orientalismi ilmenee länsimaisen joogamatkailijan matkakertomuksissa idän ja lännen kahtiajakona, mutta toisaalta kerronnan pohtiva sävy ja länsimaiden nuhtelu eivät ole orientalismin representaatioita. Kertoja hakee paikkaansa idän ja lännen joogamaailmassa kertoen välillä liioitellen ja yleistäen. Idän jooga nähdään ”aitona” joogana, kun taas lännen joogan kaupallistumista ja keskittymistä hyvinvointiin kyseenalaistetaan.

Orientalismi on teoriana vanha, mikä saa pohtimaan sen soveltuvuutta 2000-luvun joogamatkakertomus-ten analyysiin. Erilainen aineisto voisi tuottaa erilaisia tuloksia. Jatkotutkimusta voi tehdä muustakin näkökulmasta, sillä tarvitaan poisoppimista luontaisesti vallitsevasta tavasta tarkastella kulttuurien kohtaamisia. Orientalismin sijaan voisi tutkia, miten joogamatkailu voi harmonisoida kulttuurien kohtaamista vastakkainasettelun sijaan.

Avainsanat: joogamatkailu, orientalismi, matkakertomukset, representaatio, narratiivinen analyysi