Ketteryyttä edistävät käytännöt keskisuuressa ohjelmistopalveluyrityksessä
Malkavaara, Juho (2021-05-26)
Malkavaara, Juho
26.05.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132702
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132702
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani keskisuuren ohjelmistopalveluyrityksen organisatorista ketteryyttä. Tarkastelen ketteryyttä käytäntöteoreettisesta näkökulmasta sekä tarkemmin strategiakäytäntönä –viitekehyksen kautta. Tavoitteenani on selvittää arkisia käytäntöjä, joiden voidaan nähdä edistävän ketteryyttä.
Organisatorinen ketteryys nähdään vastauksena liiketoimintaympäristön jatkuviin sekä ennalta-arvaamattomiin muutoksiin ja koetaan erityisen tarpeelliseksi ympäristön ollessa muuttuva, epävarma sekä epävakaa (Teece ym. 2016) Ketteryys auttaa organisaatioita seselviytymään muuttuvassa toimintaympäristössä (Appelbaumym. 2017). Päätavoite ketteryydessä on parempi kilpailukyky (Bernardes & Hanna 2009). Olennaista ketteryydessä on organisaation nopeus ja reagointikyky (Lu & Ramamurthy 2011). Organisatorista ketteryyttä on tutkittu pääasiassa teoreettisesti ja johtajakeskeisestä näkökulmasta. Suhteellisen vähäinen määrä ketteryyskirjallisuudesta käsittelee käytännön toimia ketteryyden saavuttamiseksi, joten ketteryyden tutkimuksessa on selkeä aukko. Strategia käytäntönä –tutkimus-suuntaus on osoittanut, että organisaatiossa voi olla sen strategisille lopputulemille merkittäviä toimijoita monella tasolla (Löwstedtym. 2018). Hyödynsin strategia käytäntönä –tutkimussuuntauksen käytäntökeskeistä näkymää ketteryyden tutkimiseen, sillä ketteryys nähdään merkittävänä organisatorisille lopputulemille sekä kilpailijoista erottumiselle (Glenn 2009).
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa tutkin keskisuuren ohjelmistopalveluyrityksen tuotekehityksen tiimejä. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt haastattelemalla ohjelmistokehityksen asiantuntijoita ohjelmistopalveluyrityksessä. Olen tunnistanut aineistolähtöisen sisällönanalyysini perusteella neljä ketteryyttä edistävää käytäntöä, jotka ovat kehkeytyvä projektityö, asiantuntijatiimien yhteistyö, henkilöstölähtöinen kehittäminen ja organisatorinen osallistaminen. Tutkimukseni tulosten kautta osoitan, miten asiantuntijoiden osallistuminen eri käytäntöihin edistää ketteryyttä. Vaikka tuloksissa esitän pääasiassa edistäviä käytäntöjä, pohdin myös ketteryyttä heikentäviä toimintatapoja.
Organisatorinen ketteryys nähdään vastauksena liiketoimintaympäristön jatkuviin sekä ennalta-arvaamattomiin muutoksiin ja koetaan erityisen tarpeelliseksi ympäristön ollessa muuttuva, epävarma sekä epävakaa (Teece ym. 2016) Ketteryys auttaa organisaatioita seselviytymään muuttuvassa toimintaympäristössä (Appelbaumym. 2017). Päätavoite ketteryydessä on parempi kilpailukyky (Bernardes & Hanna 2009). Olennaista ketteryydessä on organisaation nopeus ja reagointikyky (Lu & Ramamurthy 2011). Organisatorista ketteryyttä on tutkittu pääasiassa teoreettisesti ja johtajakeskeisestä näkökulmasta. Suhteellisen vähäinen määrä ketteryyskirjallisuudesta käsittelee käytännön toimia ketteryyden saavuttamiseksi, joten ketteryyden tutkimuksessa on selkeä aukko. Strategia käytäntönä –tutkimus-suuntaus on osoittanut, että organisaatiossa voi olla sen strategisille lopputulemille merkittäviä toimijoita monella tasolla (Löwstedtym. 2018). Hyödynsin strategia käytäntönä –tutkimussuuntauksen käytäntökeskeistä näkymää ketteryyden tutkimiseen, sillä ketteryys nähdään merkittävänä organisatorisille lopputulemille sekä kilpailijoista erottumiselle (Glenn 2009).
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa tutkin keskisuuren ohjelmistopalveluyrityksen tuotekehityksen tiimejä. Tutkimuksen aineiston olen kerännyt haastattelemalla ohjelmistokehityksen asiantuntijoita ohjelmistopalveluyrityksessä. Olen tunnistanut aineistolähtöisen sisällönanalyysini perusteella neljä ketteryyttä edistävää käytäntöä, jotka ovat kehkeytyvä projektityö, asiantuntijatiimien yhteistyö, henkilöstölähtöinen kehittäminen ja organisatorinen osallistaminen. Tutkimukseni tulosten kautta osoitan, miten asiantuntijoiden osallistuminen eri käytäntöihin edistää ketteryyttä. Vaikka tuloksissa esitän pääasiassa edistäviä käytäntöjä, pohdin myös ketteryyttä heikentäviä toimintatapoja.
Kokoelmat
- Pro gradut [4124]