Palloliiton laatujärjestelmä ”aivoina yhteiselle menestykselle” – Vaikuttavuustutkimus valmennuspäälliköiden ja urheilutoimenjohtajien kokemuksesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen Suomen Palloliiton laatujärjestelmän koettua vaikuttavuutta valmennuspäälliköiden ja urheilutoimenjohtajien kokemana. Yrityksissä on ollut käytössä erilaisia laatujärjestelmiä jo vuosia, mutta suomalaisissa urheiluorganisaatioissa tämän voidaan sanoa olevan uusi ilmiö. Jalkapallon osalta Palloliitto aloitti vuonna 2012 laatujärjestelmän määrittelyn suomalaisille jalkapalloseuroille ja sen ensimmäinen pilotointi aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Laatujärjestelmän tavoitteena on ollut kehittää kokonaisvaltaisesti seurojen toimintaa, johon kuuluvat urheilutoiminta, johtaminen sekä viestintä ja markkinointi. Tutkimuksessani käsittelen näistä ensimmäistä, joka voidaan nähdä seurojen ydintoimintona.

Vaikuttavuustutkimus on perustunut paljon määrälliseen tutkimukseen, jonka seurauksena on syntynyt puheenvuoroja laadullisen tutkimuksen lisäämisestä. Jansson (2014) toteaakin siinä olevan tutkimusaukko, johon pro gradullani on mahdollisuus vastata. Tutkimukseni tieteenfilosofinen maailmankuva rakentuu fenomenologiaan ja sen aineisto on kerätty kuuden puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Analysointimenetelmänä on hyödynnetty tulkitsevan fenomenologian analyysia (Interpretative Phenomenological Analysis, IPA).

Tutkimustulosten avulla on havaittavissa merkitysrakenteen syntyminen, joka muodostuu neljän eri ulottuvuuden avulla. Näistä kolme ensimmäistä edustavat myönteistä vaikuttavuutta, jotka ovat Laatujärjestelmä lintuperspektiivinä, Seuroja ja Palloliittoa yhdistävä magneetti ja Laatujärjestelmä polkuna tavoiteltuun tilaan. Neljäntenä ulottuvuutena on Viilaamisen tarvetta laatujärjestelmässä, joka korostaa sen epätäydellisyyttä ja kielteistä vaikuttavuutta. Tämä merkitysrakennekokonaisuus nähdään laajempana verkkona laatujärjestelmän koetusta vaikuttavuudesta, ei niinkään lineaarisesti etenevänä mallina.

Tutkimuksen empiirinen lisäarvo syntyy siitä, että se tuo näkyviin valmennuspäälliköiden ja urheilutoimenjohtajien kokemuksia laatujärjestelmästä. Sen avulla otetaan huomioon sekä tarkoituksellisen että tarkoituksettoman, ennakoidun ja ennakoimattoman, kielteisen ja myönteisen vaikuttavuuden tarkasteleminen. Tämän näkökulman hyötynä on se, että vaikuttavuutta ei ole sidottu pelkästään ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, vaan sen avulla voidaan nähdä laatujärjestelmän laajempi vaikuttavuus.