Sopimusvapaus ja kilpailua rajoittavat oikeustoimet yritysten sopimussuhteissa
Keränen, Pauli (2021)
Keränen, Pauli
2021
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637884
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637884
Tiivistelmä
Tässä varallisuusoikeudellisessa tutkielmassa perehdytään lainopillisin metodein kilpailua rajoittaviin oikeustoimiin yritystoiminnan sopimussuhteissa. Keskeisimpänä tavoitteena on hahmottaa sopimusvapauden ulottuminen kilpailunrajoituksiin eli se, millä perusteella ja missä laajuudessa kilpailun rajoittaminen on sallittua tai kiellettyä. Kilpailunrajoituksina pidetään tutkielmassa oikeustoimia, joiden tarkoituksena tai tosiasiallisena vaikutuksena on kilpailun rajoittuminen. Yritystoiminnassa tällaisia oikeustoimia tehdään työ- ja toimisopimussuhteissa, kahden tai useamman yrityksen sopimussuhteissa sekä yritysten ja julkisyhteisöjen välisissä sopimussuhteissa, jotka koskevat julkisia hankintoja tai joihin sisältyy valtiontukea eri muodoissaan. Liityntä työ-, kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuteen on siten vahva.
Kilpailunrajoitusoikeustoimi voi olla sallittu eli sillä voidaan saavuttaa sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia varallisuusarvoisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Se voi olla kielletty, jolloin erilaiset vaikutuksettomuus- ja kohtuullistamisseuraukset sekä julkisoikeudelliset sanktiot ja yksityisoikeudelliset vahingonkorvausvelvoitteet ovat mahdollisia. Koska sallimisella ja kieltämisellä puututaan perusoikeuksiin rajoittavasti, ne perustuvat pääasiassa nimenomaiseen lainsäädäntöön. Yksityisautonomiaan kuuluva sopimusvapaus siis väistyy tai laimenee kilpailunrajoituksia koskevan pakottavan lainsäädännön vuoksi.
Tutkielmassa käsitellyissä sopimusrelaatioissa oikeustoimien oikeudellinen arviointi perustuu säädöksiin ja periaatteisiin, joilla on oikeudenalakohtaiset erityispiirteensä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan kuitenkin havaita, että sopimusvapauden ja kilpailunrajoitusoikeustoimien hyväksyttävyyden keskinäistä suhdetta voidaan systematisoida samansuuntaisista ulottuvuuksista tarkasteltavien oikeustoimien alakohtaisista eroista riippumatta. Arviointikehikkoon sisältyvät pakottavan lainsäädännön ulottuvuus, kontekstiulottuvuus, yleisen edun suojaamisen ulottuvuus, heikommansuojan ulottuvuus ja syrjimättömyysulottuvuus.
Kilpailunrajoitusoikeustoimi voi olla sallittu eli sillä voidaan saavuttaa sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia varallisuusarvoisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Se voi olla kielletty, jolloin erilaiset vaikutuksettomuus- ja kohtuullistamisseuraukset sekä julkisoikeudelliset sanktiot ja yksityisoikeudelliset vahingonkorvausvelvoitteet ovat mahdollisia. Koska sallimisella ja kieltämisellä puututaan perusoikeuksiin rajoittavasti, ne perustuvat pääasiassa nimenomaiseen lainsäädäntöön. Yksityisautonomiaan kuuluva sopimusvapaus siis väistyy tai laimenee kilpailunrajoituksia koskevan pakottavan lainsäädännön vuoksi.
Tutkielmassa käsitellyissä sopimusrelaatioissa oikeustoimien oikeudellinen arviointi perustuu säädöksiin ja periaatteisiin, joilla on oikeudenalakohtaiset erityispiirteensä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan kuitenkin havaita, että sopimusvapauden ja kilpailunrajoitusoikeustoimien hyväksyttävyyden keskinäistä suhdetta voidaan systematisoida samansuuntaisista ulottuvuuksista tarkasteltavien oikeustoimien alakohtaisista eroista riippumatta. Arviointikehikkoon sisältyvät pakottavan lainsäädännön ulottuvuus, kontekstiulottuvuus, yleisen edun suojaamisen ulottuvuus, heikommansuojan ulottuvuus ja syrjimättömyysulottuvuus.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]