Henkilöstön osallistumisen huomioiminen työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää henkilöstön osallistumisen edellytyksiä yhteistoi-mintamenettelyyn sekä sitä, voidaanko yhteistoimintalain uudistamisella vahvistaa yhteistoimintalain tarkoitusta ja henkilöstön osallistumista. Tutkimuksessa tarkastellaan oikeuskäytännössä esiin nousseita ongelmakohtia ja pyritään rakentamaan kokonaiskäsitys siitä, millaisia asioita työnantajan täytyy huomioida turvatakseen henkilöstön osallistumisen. Tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen.

Henkilöstön osallistumisen ja onnistuneen yhteistoiminnan edellytyksenä ovat työnantajan antamat riittävät tiedot käsiteltävästä asiasta, yhteistoiminnan tapahtuminen oikeaan aikaan sekä sen laadun varmistaminen. Riittävien tietojen osalta haasteellista on työnantajan ja henkilöstön erilaiset käsitykset siitä, mitkä tiedot ovat riittäviä. Työnantajan velvollisuus on tiedottaa tarvittaessa yksityiskohtaisestikin yhteistoiminnan kohteena olevasta asiasta. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kannalta on keskeistä, että yhteistoiminta toteutetaan oikeaan aikaan ennen varsinaista päätöksentekoa, jolloin asioihin on mahdollista vielä vaikuttaa. Työnantajalla on kuitenkin oikeus tehdä suunnitelmia ainakin niin pitkälle, että toimenpiteiden vaikutuksia voidaan arvioida ja niistä voidaan keskustella. Yhteistoiminnan tulee tapahtua yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Tämän määrittely ei ole yksiselitteistä, mutta sen mittarina voidaan käyttää ainakin neuvottelujen sisällöllistä lainmukaisuutta sekä muotosäännösten noudattamista. Henkilöstön osallistumisen kannalta keskeistä on erilaisten vaihtoehtojen esiin tuominen ja niiden käsittely.

Uudessa yhteistoimintalaissa on pyritty selkeyttämään lain rakennetta ja helpottamaan näin lain soveltamista eri tilanteissa. Lakiehdotuksessa ei puhuta enää varsinaisesti yhteistoimintamenettelystä vaan jatkuvasta vuoropuhelusta ja muutosneuvotteluista. Ne osa-alueet, joissa oikeudellisia ongelmia on noussut esiin eivät ole varsinaisesti sisällöllisesti muuttuneet lakiehdotuksessa, joten suoraan lain vaikutuksesta ne tuskin tulevat poistumaan. Lakiehdotuksessa on kuitenkin elementtejä, joiden avulla tulkinnallisiin kysymyksiin pyritään vastaamaan ja vahvistamaan yhteistoimintalain tarkoitusta ja henkilöstön osallistumista. Esimerkiksi muutosneuvottelujen ajankohdan merkitystä on korostettu ottamalla sitä koskeva sääntely omaksi lainkohdakseen. Myös erityisesti lakiehdotuksen perusteluissa on nostettu esiin lain soveltamiseen liittyvää oikeuskäytäntöä ja selkeytetty ongelmakohtia.