Äitiyden ja johtajuuden kaksoisroolin merkitys työelämän kehittämiselle: tulkitseva fenomenologinen analyysi
Hannus, Asta (2021)
Hannus, Asta
Lapin yliopisto
2021
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738645
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061738645
Tiivistelmä
Johtajuus ja äitiys ovat monipuolisia ja kompleksisia ilmiöitä, joiden keskiössä on yhteisöissä toimiva yksilö. Toimintaympäristössään aktiivisesti toimivan johtajaäidin kokemukset koskettavat suurta osaa suomalaisia: äitejä, heidän perhettään sekä työyhteisöjä. Johtajuuden ja äitiyden merkityksellisten ilmiöiden tunnistaminen tässä ajassa auttaa yhteisöön sidotun maailman ymmärtämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää äitiyden ja johtajuuden kaksoisroolin merkitystä työelämän kehittämiselle.
Tutkimus on tehty johtamisen psykologian näkökulmasta käsin. Tutkimuksen keskiössä on ollut fenomenologis-hermeneuttinen kokemus ja kokemuksen tutkimus. Aineistona tutkielmassa toimi kuuden johtajaäidin haastattelut, missä johtajaäidit kuvasivat toimintaansa sekä johtajan että äidin roolissa. Tutkimustulokset on analysoitu tulkinnallisen fenomenologisen analyysin IPA:n avulla.
Tutkimustuloksina tutkielmassa nousivat esille seuraavat kokonaisuudet: 1) Johtajuuden ja äitiyden yhdistäminen edellyttää itsensä johtamista. Johtajaäiti muovaa ja kontrolloi jatkuvasti omaa toimintaa, tunteita, ajatuksia ja motiiveja; 2) Johtajaäidin itsensä johtamisessa keskeistä on ympäristön ja itsensä tunteminen. Ympäristön ja itsensä tunteminen mahdollistaa johtajaäidille käytettävissä olevien resurssien priorisoinnin ja hyödyntämisen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; 3) Itsensä johtamisen työkaluina johtajaäiti käyttää ongelmanratkaisua, oppimista ja myötätuntoa. Johtajaäiti käyttää samoja työkaluja sekä johtajuudessa että äitiydessä; 4) Läsnäolo ja yhdessä tekeminen sisältyvät onnistuneeseen itsensä johtamiseen.
Aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta tukien, tämä tutkielma osoitti johtajuuden ja äitiyden olevan johtajaäidin erottamattomia osia sekä sen, että johtajuuden ja äitiyden yhdistäminen on yksilölle haastavaa tasapainoilua hyvän johtajuuden ja äitiyden välillä. Tässä tutkielmassa johtajaäitien kuvaamat kokemukset eivät tukeneet perinteistä perheen ja työn välistä konfliktinäkökulmaa. Onnistunut johtajuuden ja äitiyden kokemus vaatii kuitenkin jatkuvaa, pitkäjänteistä ja tavoitteellista itsensä johtamista. Itsensä johtamista ei ole aikaisemmin liitetty johtajuutta ja äitiyttä käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen.
Tutkimus on tehty johtamisen psykologian näkökulmasta käsin. Tutkimuksen keskiössä on ollut fenomenologis-hermeneuttinen kokemus ja kokemuksen tutkimus. Aineistona tutkielmassa toimi kuuden johtajaäidin haastattelut, missä johtajaäidit kuvasivat toimintaansa sekä johtajan että äidin roolissa. Tutkimustulokset on analysoitu tulkinnallisen fenomenologisen analyysin IPA:n avulla.
Tutkimustuloksina tutkielmassa nousivat esille seuraavat kokonaisuudet: 1) Johtajuuden ja äitiyden yhdistäminen edellyttää itsensä johtamista. Johtajaäiti muovaa ja kontrolloi jatkuvasti omaa toimintaa, tunteita, ajatuksia ja motiiveja; 2) Johtajaäidin itsensä johtamisessa keskeistä on ympäristön ja itsensä tunteminen. Ympäristön ja itsensä tunteminen mahdollistaa johtajaäidille käytettävissä olevien resurssien priorisoinnin ja hyödyntämisen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; 3) Itsensä johtamisen työkaluina johtajaäiti käyttää ongelmanratkaisua, oppimista ja myötätuntoa. Johtajaäiti käyttää samoja työkaluja sekä johtajuudessa että äitiydessä; 4) Läsnäolo ja yhdessä tekeminen sisältyvät onnistuneeseen itsensä johtamiseen.
Aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta tukien, tämä tutkielma osoitti johtajuuden ja äitiyden olevan johtajaäidin erottamattomia osia sekä sen, että johtajuuden ja äitiyden yhdistäminen on yksilölle haastavaa tasapainoilua hyvän johtajuuden ja äitiyden välillä. Tässä tutkielmassa johtajaäitien kuvaamat kokemukset eivät tukeneet perinteistä perheen ja työn välistä konfliktinäkökulmaa. Onnistunut johtajuuden ja äitiyden kokemus vaatii kuitenkin jatkuvaa, pitkäjänteistä ja tavoitteellista itsensä johtamista. Itsensä johtamista ei ole aikaisemmin liitetty johtajuutta ja äitiyttä käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]