Nuorten puuttuminen nettikiusaamiseen sosiaalisessa mediassa
Saari, Sammeli (2021-06-18)
Saari, Sammeli
Lapin yliopisto
18.06.2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838809
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061838809
Tiivistelmä
Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten nuoret puuttuvat nettikiusaamiseen sosiaalisessa mediassa. Lisäksi selvitettiin nuorten asennoitumista nettikiusaamiseen ja sen yhteyttä toimintaan nettikiusaamistilanteessa. Tarkastelun kohteena oli myös se, kuinka sukupuoli ja sosiaaliseen mediaan käytetty aika ovat yhteydessä puuttumiseen ja asennoitumiseen. Tutkimuksessa puuttumisella tarkoitetaan nuorten toimintaa ja väliintuloa sosiaalisessa mediassa, kun he kohtaavat siellä itseensä ja toiseen henkilöön kohdistuvaa kiusaamista.
Tutkimukseen osallistui 1091 suomalaista nuorta, jotka olivat iältään 12–17-vuotiaita. Tutkimusaineisto koostui nuorten kyselyvastauksista, jotka kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, χ2-riippumattomuustestiä sekä ryhmittelyanalyysiä. Vastaajat jaettiin ryhmittelyanalyysin avulla erilaisiin ryhmiin sen perusteella, miten he asennoituivat nettikiusaamiseen. Ryhmät nimettiin seuraavasti: vastuuntuntoiset, epävarmat, rohkeat ja välinpitämättömät. Vastuuntuntoiset -ryhmää edusti lähes puolet vastaajista. Välinpitämättömät -ryhmässä poikien osuus oli huomattavan iso tyttöihin verrattuna. Tyttöjen osuus oli suuri puolestaan vastuuntuntoiset -ryhmässä.
Nuorista 78 % oli puuttunut itseensä kohdistuvaan nettikiusaamiseen. Yleisin puuttumisen tapa oli kiusaajan estäminen sosiaalisen median palvelusta. Vastaajaan kohdistuvassa nettikiusaamisessa asennoituminen ja sukupuoli olivat yhteydessä siihen, millä tavalla nuoret puuttuivat nettikiusaamiseen. Toiseen henkilöön kohdistuvassa nettikiusaamistilanteessa puuttujien osuus oli 72 % vastaajista, ja yleisin puuttumisen tapa oli puolustaa ja tukea kiusattua. Asennoituminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika olivat yhteydessä siihen, olivatko nuoret puuttuneet toiseen kohdistuvaan nettikiusaamiseen sekä millä tavalla puuttuminen oli tapahtunut. Sukupuoli oli yhteydessä ainoastaan puuttumisen tapoihin. Toiseen kohdistuvassa nettikiusaamisessa eniten puuttujia oli vastuuntuntoiset -ryhmässä ja vähiten välinpitämättömät -ryhmässä. Poikiin verrattuna tyttöjen puuttumisessa korostuivat erityisesti kiusatun tukeminen ja omista kiusaamiskokemuksista kaverille tai aikuisille kertominen.
Tutkimukseen osallistui 1091 suomalaista nuorta, jotka olivat iältään 12–17-vuotiaita. Tutkimusaineisto koostui nuorten kyselyvastauksista, jotka kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä. Tutkimusmenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, χ2-riippumattomuustestiä sekä ryhmittelyanalyysiä. Vastaajat jaettiin ryhmittelyanalyysin avulla erilaisiin ryhmiin sen perusteella, miten he asennoituivat nettikiusaamiseen. Ryhmät nimettiin seuraavasti: vastuuntuntoiset, epävarmat, rohkeat ja välinpitämättömät. Vastuuntuntoiset -ryhmää edusti lähes puolet vastaajista. Välinpitämättömät -ryhmässä poikien osuus oli huomattavan iso tyttöihin verrattuna. Tyttöjen osuus oli suuri puolestaan vastuuntuntoiset -ryhmässä.
Nuorista 78 % oli puuttunut itseensä kohdistuvaan nettikiusaamiseen. Yleisin puuttumisen tapa oli kiusaajan estäminen sosiaalisen median palvelusta. Vastaajaan kohdistuvassa nettikiusaamisessa asennoituminen ja sukupuoli olivat yhteydessä siihen, millä tavalla nuoret puuttuivat nettikiusaamiseen. Toiseen henkilöön kohdistuvassa nettikiusaamistilanteessa puuttujien osuus oli 72 % vastaajista, ja yleisin puuttumisen tapa oli puolustaa ja tukea kiusattua. Asennoituminen ja sosiaalisessa mediassa vietetty aika olivat yhteydessä siihen, olivatko nuoret puuttuneet toiseen kohdistuvaan nettikiusaamiseen sekä millä tavalla puuttuminen oli tapahtunut. Sukupuoli oli yhteydessä ainoastaan puuttumisen tapoihin. Toiseen kohdistuvassa nettikiusaamisessa eniten puuttujia oli vastuuntuntoiset -ryhmässä ja vähiten välinpitämättömät -ryhmässä. Poikiin verrattuna tyttöjen puuttumisessa korostuivat erityisesti kiusatun tukeminen ja omista kiusaamiskokemuksista kaverille tai aikuisille kertominen.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4560]