”Pelaajaa, joka sanoo asiat ääneen, ei välttämättä palkata enää jatkossa.”: Haitallisen johtamisen vaikutukset ammattijääkiekkoilijoihin.

Abstract

Pro gradu –tutkielmani käsittelee ammattijääkiekkoilijoiden kokemaa haitallista johtamista (engl. destructive leadership) sekä sen vaikutuksia pelaajien hyvinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ammattijääkiekkoilijoiden kokemaa johtamista sekä erityisesti haitallisena koettua johtamista. Lisäksi tutkimuksessa tutkitaan haitallisen johtamisen vaikutuksia pelaajien hyvinvointiin.

Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, koska nykyään jatkuvasti useammin ammattiurheilijat kertovat uransa aikana kokemastaan masennuksesta tai ahdistuksesta. Lisäksi työhyvinvointi sekä työpahoinvointi on jo hetken aikaa ollut pinnalla positiivisen psykologian suosion kasvun myötä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2021 sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Jääkiekkoilijat ry:n kanssa. Kyselylomakkeessa oli 20 haitallisen johtamisen esiintymistä sekä vaikutuksia mittaavaa monivalintakysymystä sekä kaksi avointa kysymystä, joihin vastaajat pystyivät kertomaan vapaavalintaisesti lisää kokemastaan haitallisesta johtamisesta. Vastaajia oli n=45. Tutkimuksen määrällisenä analyysimetodina käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia, jonka lisäksi avoimet vastaukset teemoiteltiin.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että haitallista johtamista esiintyy jääkiekko-organisaatioissa. Haitallisen jääkiekkojohtamisen muotoja ovat johtajan uhkaava ja pelottava käytös ja olemus sekä tunneköyhyys ja tukemisen puute. Haitallisen johtamisen mahdollistaa vanhanaikainen jääkiekkokulttuuri. Tämän tutkimuksen mukaan haitallinen johtaminen ei kuitenkaan vaikuta pelaajien hyvinvointiin merkittävästi. Pelaajat mahdollisesti hyväksyvät johtajan muutoin tuomittavan toiminnan kilpailumenestyksen ja vanhanaikaisen jääkiekkokulttuurin varjolla ja näin ollen haitallinen johtaminen ei vaikuta heidän hyvinvointiinsa merkittävästi.