Kurssimanipulaatiorikokset ja tekijävastuun kohdentuminen HF-kaupankäynnissä

Abstract

Arvopaperikaupankäynnissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia uusien kaupankäyntimuotojen, kuten algoritmisen ja HF-kaupankäynnin (high frequency trading) yleistymisen myötä, mikä asettaa haasteita oikeudelliselle sääntelylle. Päätutkimuskysymyksenä tutkielmassa käsitellään rikosoikeudellisen tekijävastuun kohdentumista ja laajuutta algoritmisessa- ja HF-kaupankäynnissä rikoslain 51 luvun 3 §:n markkinoiden manipulaatiorikosten yhteydessä. Asiayhteydestä johtuen alatutkimuskysymyksenä on HF-kaupankäynnin yleinen sallittavuus markkinoiden ja piensijoittajien näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä lähestytään ensisijaisesti rikosoikeuden yleisten oppien ja periaatteiden kautta. Tutkimusmetodina on käytetty lainopillista tutkimusta ja oikeuslähteinä on toiminut perinteisen lainopillisen tutkimuksen mukaisesti lakitekstit, lainvalmisteluaineistot, oikeuskirjallisuus sekä tieteelliset artikkelit.

Rikosoikeussäännöt on suunnattu perinteisesti ihmisille ja niillä pyritään vaikuttamaan ihmisten toimintaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös vaihtoehtoista mahdollisuutta kohdistaa sääntelyä de lege ferenda -hengessä ihmisten sijasta itse algoritmeihin. Toisena fundamentaalisena rikosoikeudellisena lähtökohtana on, että henkilöä on hyväksyttävää rankaista ainoastaan tahallisesta tai tuottamuksellisesta teosta. HF-kaupankävijällä on kuitenkin huomattavan rajallinen kontrollointivalta algoritmien toimintaan, eikä algoritmien toimintalogiikka ole läheskään aina ihmismielen ymmärrettävissä.

Lainsäätäjä näyttää ottaneen lähtökohdaksi, että ihminen on automaattisesti vastuussa algoritmien toiminnasta. Tätä voidaan pitää epätyydyttävänä ratkaisuna etenkin laillisuusperiaatteen kannalta. HF-kaupankäyntiin liittyvissä kurssimanipulaatiorikoksissa ei voida kuitenkaan aina aukottomasti osoittaa henkilön tahallisuutta suhteessa rangaistavana olevaan tekoon rikosoikeuden yleisten oppien ja periaatteiden näkökulmasta. Tutkimuskysymyksen tarkastelu konkretisoituu vastakkaisten perusoikeuksien eli markkinoiden ja sijoittajien perusoikeuksien sekä syytetyn perustuslaillisten oikeuksien väliseen punnintaan. Johtopäätöksinä voitaneen todeta, että näiden perusoikeuksien välisessä punninnassa vaaka on kallistunut markkinoiden perusoikeuksien turvaamiseen laillisuusperiaatteen kustannuksella.

Tutkimustiedon perusteella HF-kaupankäynnin ei voida yksiselitteisesti myöskään katsoa luovan enemmän positiivisia kuin negatiivisia markkinavaikutuksia. HF-kaupankäynti näyttää mahdollistavan sen nykyisessä muodossaan niin suuren tiedollisen epätasa-arvon sijoittajien välille, ettei sitä voida pitää enää hyväksyttävänä.