Henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät ja heikentävät tekijät kevään 2020 poikkeusaikana – Tutkimuksen kohteena Suomen Puolustusvoimien siviilihenkilöstö
Rajaniemi, Laura (2021)
Rajaniemi, Laura
Lapin yliopisto
2021
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139340
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062139340
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää millä tavoin Puolustusvoimien siviilihenkilöstön henkilökohtainen resilienssikyky näyttäytyy kevään 2020 poikkeusaikana resilienssikykyä edistävien ja heikentävien tekijöiden näkökulmasta. Tutkielman teoreettisia lähtökohtia taustoitetaan tarkastelemalla resilienssitutkimuksen tutkimusaluetta yleisesti ja eri tieteenalojen näkökulmista. Erityinen painotus on henkilökohtaisen resilienssikyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa.
Tutkielman aineisto on toteutettu osana Puolustusvoimien toimintakykyosaston toteuttamaa kevään 2020 kevennettyä työhyvinvointikyselyä. Aineisto koostuu neljästä avokysymyksestä, joihin vastanneiden lukumäärät vaihtelevat 1457 ja 1721 välillä. Tutkimuksen osallistujat ovat Puolustusvoimien siviilihenkilöstöön kuuluvia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla 10 kategoriaan ja sen tavoitteena on ollut tunnistaa Puolustusvoimien siviilihenkilöstön henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät ja heikentävät tekijät kevään 2020 poikkeusaikana. Tutkielman tulokset on luokiteltu kategorisoinnin jälkeen kahteen luokkaan, joita ovat (1) henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät tekijät ja (2) henkilökohtaista resilienssikykyä heikentävät tekijät.
Tutkielman tulokset osoittavat, että siviilihenkilöstön henkilökohtainen resilienssikyky näyttäytyy suhteellisen hyvänä. Siviilihenkilöstö on kyennyt henkilökohtaisen resilienssikyvyn mukaisesti sopeutumaan, selviytymään ja toipumaan tilanteesta. Resilienssi näyttäytyy prosessina ja edistäviä tekijöitä on määrällisesti enemmän kuin heikentäviä tekijöitä. Tulosten mukaan merkittävimmät henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät tekijät ovat sosiaalinen tuki ja positiivinen affekti. Vastaavasti merkittävimmät henkilökohtaista resilienssikykyä heikentävät tekijät ovat koettu stressi ja negatiivinen affekti.
Tutkielman aineisto on toteutettu osana Puolustusvoimien toimintakykyosaston toteuttamaa kevään 2020 kevennettyä työhyvinvointikyselyä. Aineisto koostuu neljästä avokysymyksestä, joihin vastanneiden lukumäärät vaihtelevat 1457 ja 1721 välillä. Tutkimuksen osallistujat ovat Puolustusvoimien siviilihenkilöstöön kuuluvia. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen ja aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla 10 kategoriaan ja sen tavoitteena on ollut tunnistaa Puolustusvoimien siviilihenkilöstön henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät ja heikentävät tekijät kevään 2020 poikkeusaikana. Tutkielman tulokset on luokiteltu kategorisoinnin jälkeen kahteen luokkaan, joita ovat (1) henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät tekijät ja (2) henkilökohtaista resilienssikykyä heikentävät tekijät.
Tutkielman tulokset osoittavat, että siviilihenkilöstön henkilökohtainen resilienssikyky näyttäytyy suhteellisen hyvänä. Siviilihenkilöstö on kyennyt henkilökohtaisen resilienssikyvyn mukaisesti sopeutumaan, selviytymään ja toipumaan tilanteesta. Resilienssi näyttäytyy prosessina ja edistäviä tekijöitä on määrällisesti enemmän kuin heikentäviä tekijöitä. Tulosten mukaan merkittävimmät henkilökohtaista resilienssikykyä edistävät tekijät ovat sosiaalinen tuki ja positiivinen affekti. Vastaavasti merkittävimmät henkilökohtaista resilienssikykyä heikentävät tekijät ovat koettu stressi ja negatiivinen affekti.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]