HUOLTA, HÄPEÄÄ JA HUOLENPITOA: Ympäristötunteet nuorten matkailijoiden kerronnallisissa identiteeteissä.

Abstract

Ilmaston lämpeneminen monien muiden ihmisten aiheuttamien ympäristömuutosten ohella herättää huolta tulevaisuudesta. Matkailu liittyy olennaisesti globaaliin ekologiseen kriisiin, sillä toimialan on todettu olevan vastuussa jopa kahdeksasta prosentista maailmanlaajuisia ilmastopäästöjä. Vallitsevaan ekologiseen kriisiin voi kiinnittyä kielteisiä ympäristötunteita, kuten ympäristöahdistusta. Ympäristötunteiden kirjo kattaa kuitenkin enemmän kuin pelkät negatiivisiksi mielletyt tunteet. Ekologisen kriisin syventyessä tarvitsemme lisää ymmärrystä matkailijoiden kokemista ympäristötunteista, niin synkistä kuin toiveikkaistakin.

Ympäristötunteita on tutkittu aiemmin esimerkiksi ympäristöahdistukseen ja -suruun liittyen. Ympäristöahdistuksen on todettu vaikuttavan ihmisten mielenterveyteen esimerkiksi lisäämällä epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Kielteisinä koettujen ympäristötunteiden on kuitenkin ymmärretty pohjautuvan empatiaan ja ympäristöstä välittämiseen. Matkailun kontekstissa ympäristötunteiden tutkimuksessa on havaittavissa tutkimusaukko. On tärkeää tarkastella ympäristötunteiden merkitystä nuorten matkailijoiden kertomuksissa ja identiteetissä, sillä ekologinen kriisi ei ole ohi ja myöskään matkailu ei ole loppumassa. Tutkimukseni yleinen tavoite on ymmärtää syvällisemmin nuorten matkailijoiden kokemia ympäristötunteita, niiden kietoutumista yhteisössä jaettuihin kulttuurisiin kertomuksiin sekä yksilötasolla identiteettiin. Lisäksi tarkastelen ympäristötunteiden yhteyttä tulevaisuuden matkailun mahdollisuuksiin.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjautuu tarinallisen kiertokulun teoriaan ja kerronnallisen identiteetin käsitteeseen. Kerronnallinen lähestymistapani painottuu fenomenologiaan ja hermeneutiikkaan. Tutkimuskohteenani on ympäristötunteet nuorten matkailijoiden kerronnallisissa identiteeteissä. Päätutkimuskysymykseni on: Millainen merkitys ympäristötunteilla on nuorten matkailijoiden kerronnallisille identiteeteille? Osatutkimuskysymykset muodostuvat seuraavista: Millainen on ympäristötunteita kokevien nuorten matkailijoiden sosiaalinen tarinavaranto? Millaisia ympäristötunteita nuoret matkailijat kuvailevat kertomuksissaan? Miten ympäristötunteita kokevien nuorten matkailijoiden sisäinen tarina rakentuu? Millaisista tulevaisuuden matkailuun liittyvistä tarinallisista projekteista ympäristötunteita kokevat nuoret kertovat?

Kerronnallisella menetelmällä keväällä 2021 keräämäni aineisto koostuu kymmenen nuoren kertomuksesta, joista kuusi on kirjallisia ja neljä suullisia. Analysoin kerronnallisen aineiston holistisen ja kategorisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni osoittaa ympäristötunteiden kietoutuvan nuorten matkailijoiden kerronnallisiin identiteetteihin moninaisesti. Ympäristötunteet saavat paikkansa sosiaalisessa tarinavarannossa, sisäisessä tarinassa ja tulevaisuusorientoituneissa tarinallisissa projekteissa. Ympäristötunteet haastavat, ohjaavat ja tukevat nuorten matkailijoiden kerronnallisia identiteettejä. Tulevaisuuden matkailu rakentuu kertomuksissa merkityksellisyyttä, empatiaa ja vastuullisuutta painottavaksi. Tutkimukseni syventää ymmärrystä nuorten matkailijoiden kokemista ympäristötunteista ja viitoittaa tulevaisuuden matkailuun liittyviä mielikuvia. Ennen kaikkea se toimii keskustelunavauksena tärkeälle ilmiölle matkailututkimuksen kentällä.

Avainsanat: matkailututkimus, nuoret, ympäristötunteet, kerronnallinen identiteetti, tarinallinen kiertokulku