Väärissä paikoissa asuvista ihmisistä: Diskurssianalyysi Jussi Halla-ahon maahanmuuttovastaisista puheista
Mateli, Reetta (2021)
Mateli, Reetta
Lapin yliopisto
2021
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339889
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021062339889
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee perussuomalaisten nykyisen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon
maahanmuuttovastaisia puheita. Jussi Halla-aho on tullut tunnetuksi maahanmuuttovastaisista
mielipiteistään ja näkemyksistään. Häntä voidaan pitää maahanmuuttokriittisten yhtenä ”oppiisänä”. Halla-aho on kirjoittanut vuodesta 2003 vuoteen 2019 Scripta-nimistä blogia, joka keskittyy
maahanmuuttokysymyksiin. Perussuomalaisten puheenjohtajuuden lisäksi Halla-aho on toiminut
kansanedustajana, kunnallisvaltuutettuna sekä europarlamentikkona.
Tutkimukseni on diskurssianalyyttista tutkimusta. Tutkin, millaisin diskurssein Jussi Halla-aho
maahanmuuttajista puhuu ja millaista kuvaa hän maahanmuuttajista näillä diskursseilla tuottaa.
Lisäksi pohdin sitä, mitä seurauksia näillä diskursseilla on. Tutkimukseni aineisto koostui Hallaahon kirjoittaman Scripta-blogin teksteistä sekä puheenvuoroista, joita Halla-aho on pitänyt EU:ssa,
Työmiehen tuumaustunnilla sekä eduskunnassa. Aineiston rajasin aikavälille 2003-2018.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: identiteetistä ja kulttuurista, sekä
kansakunnasta, nationalismista ja etnonationalismista. Halla-aho rakentaa maahanmuuttajista
leimattua identiteettiä ja samalla tulee rakentaneeksi suomalaista kansakuntaa, josta
maahanmuuttaja erottuu erilaisen kulttuurin vuoksi. Halla-aho toiseuttaa maahanmuuttajat ja
rakentaa maahanmuuttajista hyvin negatiivista kuvaa sekä stereotyyppiä. Maahanmuuttovastaisuus
pohjautuu nationalismiin ja Halla-ahon ajatuksista on löydettävissä etnonationalistinen aspekti, sillä
Halla-aho korostaa maahanmuuttajan etnisen taustan merkitystä ja kansakunnan etnistä taustaa ja
yhtenäisyyttä.
Tutkimustulokseni on, että Halla-aho puhuu maahanmuuttajista talousdiskurssin ja uhkadiskurssin
kautta. Talousdiskurssissa Halla-aho näkee maahanmuuttajat laittomiksi, väärin syin liikkeinä
oleviksi siirtolaisiksi, jotka hyväksikäyttävät turvapaikkajärjestelmää. Talousdiskurssissa toistuu
puhe maahanmuuttajista taloudellisina ja sosiaalisena taakkana: maahanmuuttajien työllistyminen ja
integroituminen on haastavaa, eikä maahanmuutto ratkaise työvoimapulaa tai
huoltosuhdeongelmaa. Maahanmuuton aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten
vuoksi maahanmuuttopolitiikan tulee olla tiukkaa ja maahanmuuttajien määrää on hallittava.
Uhkadiskurssin kautta Halla-aho luokittelee maahanmuuttajat kulttuuriseksi uhaksi, mutta myös
turvallisuusuhaksi. Maahanmuuttajat edustavat erilaista kulttuuria ja uskontoa, mikä aiheuttaa
ongelmia. Halla-aho kuvaa maahanmuuttajat rikollisiksi, radikaalin islamin seuraajiksi sekä
ghettoutujiksi. Uhkadiskurssin kautta maahanmuuttajista rakentuu kuva länsimaalaiseen
yhteiskuntaan sopeutumattomina.
maahanmuuttovastaisia puheita. Jussi Halla-aho on tullut tunnetuksi maahanmuuttovastaisista
mielipiteistään ja näkemyksistään. Häntä voidaan pitää maahanmuuttokriittisten yhtenä ”oppiisänä”. Halla-aho on kirjoittanut vuodesta 2003 vuoteen 2019 Scripta-nimistä blogia, joka keskittyy
maahanmuuttokysymyksiin. Perussuomalaisten puheenjohtajuuden lisäksi Halla-aho on toiminut
kansanedustajana, kunnallisvaltuutettuna sekä europarlamentikkona.
Tutkimukseni on diskurssianalyyttista tutkimusta. Tutkin, millaisin diskurssein Jussi Halla-aho
maahanmuuttajista puhuu ja millaista kuvaa hän maahanmuuttajista näillä diskursseilla tuottaa.
Lisäksi pohdin sitä, mitä seurauksia näillä diskursseilla on. Tutkimukseni aineisto koostui Hallaahon kirjoittaman Scripta-blogin teksteistä sekä puheenvuoroista, joita Halla-aho on pitänyt EU:ssa,
Työmiehen tuumaustunnilla sekä eduskunnassa. Aineiston rajasin aikavälille 2003-2018.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: identiteetistä ja kulttuurista, sekä
kansakunnasta, nationalismista ja etnonationalismista. Halla-aho rakentaa maahanmuuttajista
leimattua identiteettiä ja samalla tulee rakentaneeksi suomalaista kansakuntaa, josta
maahanmuuttaja erottuu erilaisen kulttuurin vuoksi. Halla-aho toiseuttaa maahanmuuttajat ja
rakentaa maahanmuuttajista hyvin negatiivista kuvaa sekä stereotyyppiä. Maahanmuuttovastaisuus
pohjautuu nationalismiin ja Halla-ahon ajatuksista on löydettävissä etnonationalistinen aspekti, sillä
Halla-aho korostaa maahanmuuttajan etnisen taustan merkitystä ja kansakunnan etnistä taustaa ja
yhtenäisyyttä.
Tutkimustulokseni on, että Halla-aho puhuu maahanmuuttajista talousdiskurssin ja uhkadiskurssin
kautta. Talousdiskurssissa Halla-aho näkee maahanmuuttajat laittomiksi, väärin syin liikkeinä
oleviksi siirtolaisiksi, jotka hyväksikäyttävät turvapaikkajärjestelmää. Talousdiskurssissa toistuu
puhe maahanmuuttajista taloudellisina ja sosiaalisena taakkana: maahanmuuttajien työllistyminen ja
integroituminen on haastavaa, eikä maahanmuutto ratkaise työvoimapulaa tai
huoltosuhdeongelmaa. Maahanmuuton aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten
vuoksi maahanmuuttopolitiikan tulee olla tiukkaa ja maahanmuuttajien määrää on hallittava.
Uhkadiskurssin kautta Halla-aho luokittelee maahanmuuttajat kulttuuriseksi uhaksi, mutta myös
turvallisuusuhaksi. Maahanmuuttajat edustavat erilaista kulttuuria ja uskontoa, mikä aiheuttaa
ongelmia. Halla-aho kuvaa maahanmuuttajat rikollisiksi, radikaalin islamin seuraajiksi sekä
ghettoutujiksi. Uhkadiskurssin kautta maahanmuuttajista rakentuu kuva länsimaalaiseen
yhteiskuntaan sopeutumattomina.
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]