Työtaisteluoikeuden asema ryhmänormeihin kohdistuvissa työtaisteluissa työehtosopimuksen puuttuessa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää ensinnäkin, miten työtaisteluoikeuden asema määräytyy työehtosopimuksettomassa tilassa. Toiseksi päämääränä on selvittää työtaisteluoikeuden asemaa yrityskohtaisten ryhmänormien ollessa työtaisteluiden kohteena. Tutkielman menetelmänä on lainopillinen metodi. Työtaisteluoikeuden asemaa määritellään sen sisällön, suojan ja rajojen näkökulmasta. Sopimuksettomassa tilassa merkittävimmät muutokset liittyvät työtaisteluoikeuden rajoihin. Työehtosopimuksen puuttuessa ei ole esimerkiksi työehtosopimuslain (436/1946) mukaista työrauhavelvoitetta. Tästä huolimatta sopimuksettomassa tilassa tulee edelleen noudattaa esimerkiksi työriitalain (420/1962) ja yleisen työrauhavelvoitteen asettamia rajoja. Työtaisteluoikeuden suojan ulottuvuudet määrittyvät niin ikään uudelleen sopimuksettomassa tilassa. Työtaisteluihin osallistuvat työntekijät nauttivat kattavampaa irtisanomissuojaa sopimuksettomassa tilassa. Syrjintäsuoja sen sijaan riippuu täysin työtaistelun laillisuudesta ja toimenpiteiden yhteydestä ammattiyhdistystoimintaan. Työtaisteluoikeuden sisällössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia sopimuksettoman tilan johdosta. Sisältöön liittyy ainoastaan välillisiä vaikutuksia. Sopimuksettomassa tilassa esimerkiksi työtaisteluiden hyväksytyt tarkoitusperät tulevat arvioitavaksi useammin. Ryhmänormit voivat olla työtaisteluiden kohteina. Esimerkiksi henkilöstön tyytymättömyys työpaikalla sovellettavaan tulospalkkiojärjestelmään voi olla tällaisen työtaistelun syynä. Työtaisteluoikeuden asema määrittyy pääosin samalla tavalla kuin sopimuksettomassa tilassa muutoinkin. Yhtenä merkittävänä erikoispiirteenä ryhmänormeihin kohdistuvissa työtaisteluissa on työntekijäyhdistyksen rajattu oikeus puuttua ulkopuolisena työelämän osapuolten työriitoihin, jotka koskevat yrityksen ryhmänormeja.