Naiseuden representaatiot vuoden 2018 katsotuimmassa suomalaisessa elokuvassa : tarkastelussa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja

Abstract

Tutkimus käsittelee, millaisia naiseuden representaatioita esiintyy vuoden 2018 katsotuimmassa suomalaisessa elokuvassa. Tutkielmassa tarkastellaan sukupuolittuneita normeja ja pohditaan, millaisia asioita, ideologioita, arvoja ja odotuksia naiseuteen liitetään nykyajan elokuvissa. Työn aineistona on Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvan naishahmot. Tutkielmassa aineistoa lähestytään laadullisella tutkimusotteella ja analyysimenetelmänä tutkielmassa on käytetty sisällönanalyysia. Tämä on mahdollistanut yksityiskohtaisen aineiston tarkastelun. Pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä työssä toimii feministinen mediatutkimus.

Tutkielmassa naiseuden representaatiot on jaettu ylälukuina perhekeskeisiin naiseuden representaatioihin ja hallittuihin naiseuden representaatioihin. Aineistossa perhekeskeisissä representaatioissa naiseus asettuu osaksi valkoista heteronormatiivista ydinperhettä. Aineistossa vahvistetaan myös ajatusta keskiluokkaisista ja valkoisista naisista nykyajan vanhemmuuden malleina. Aineistossa myös uusinnetaan naiseuden ja äitiyden kytköstä ja luodaan kuvaa äitiydestä naisen elämän täyttymyksenä. Hertta-hahmo kuvataan aineistossa nostalgisena ja reippaana emäntänä, joka kuvastaa historiallista ja idealisoitua suomalaista naiseutta. Katri-hahmosta puolestaan muodostuu kuva nykyajan idealisoidusta äidistä, jonka oletetaan pystyvän yhdistämään ura, äitiys ja parisuhde ongelmitta. Sofia-hahmon narratiivissa ei-suunniteltu teiniraskaus kuvataan aluksi ahdistavana ja uhkaavana asiana, mutta elokuvan kuluessa Sofian äitiys ja lapsen pitäminen kuitenkin kehystetään moraalisesti oikeaksi päätökseksi. Sofian narratiivissa esiintyy myös postfeministiselle mediakuvastolle ominaisia piirteitä, kuten yksilön vastuun korostaminen ja yhteiskunnan syrjivien rakenteiden vähätteleminen.

Hallituissa naiseuden representaatioissa naishahmot kuvataan tunneälykkäinä, soveliaina, moraalisina sekä hillittyinä. Nämä naiseuteen liitetyt piirteet luonnollistavat myyttiä naiseuden hyvyydestä ja täydellisyydestä, jossa ei anneta tilaa naiseuden monimuotoisille kuvauksille. Naishahmot kuvataan aineistossa myös mieshahmoille vastakkaisina ja heitä täydentävinä. Naiseuteen liitetty moraalisuus ja soveliaisuus kontrastoituu aineistossa mieshahmojen epäkohteliaan käytöksen kanssa. Naishahmojen tehtäväksi muodostuu aineistossa hallita mieshahmojen epäsoveliasta käytöstä varsinkin julkisilla alueilla. Naiseuteen liitetään aineistossa myös oman käytöksen ja tunneilmaisun hillintä. Itsehillintä kuvastuu myös hahmojen puvustuksessa. Hallittu naiseus haastaa perinteistä ajatusta, jonka mukaan naiseuteen sisältyy hallitsematon tunteellisuus tai hysteerisyys. Aineistossa naishahmoihin liitetään myös perinteisesti maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia, kuten rationaalisuutta ja rivakkuutta.