”Se ammattiminä tavallaan pitää sen laivan kurssissa” Kokemuksia emotionaalisesta työstä ja sen kuormittavuudesta kansainvälisen siviilikriisinhallinnan operaatioissa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten emotionaalinen työ ilmenee kansainvälisen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden kokemana ja minkälaisia seurauksia siitä aiheutuu. Samalla pyrin selvittämään, minkälaista tukea emotionaaliseen työhön on saatavilla ja minkälaiselle tuelle kenties olisi enemmän tarvetta.

Tutkielmani teoreettinen viitekehys perustuu Arlie Russell Hochschildin (1983) teoriaan emotionaalisesta työstä. Aineiston tätä tutkielmaa varten olen kerännyt huhtikuussa 2021 viittä suomalaista kansainvälisen siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa haastatellen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja niiden analysoimiseen olen käyttänyt tulkitsevaa fenomenologista analyysimetodia eli IPAa (interpretative phenomenological analysis).

Tutkimusaineiston perusteella kansainvälisen siviilikriisinhallinnan asiantuntijat identifioituvat voimakkaasti ammattiminäänsä tai virkamiehenä olemiseen työskennellessään operaatioissa. Virkamiestaustaiset asiantuntijat ovat lähtökohtaisesti tottuneempia emotionaalisen työn vaatimuksiin verrattuna siviilitaustaisiin asiantuntijoihin. Emotionaaliseen työhön vaikuttavat erityisesti monikulttuurinen ympäristö ja omassa tiimissä vallalla oleva tunnekulttuuri. Asiantuntijoilla on keinoja purkaa emotionaalisen työn aiheuttamaa kuormitusta rakentavilla tavoilla, joten he eivät koe sitä erityisen kuormittavana. Emotionaalisesti kuormittavia tilanteita puretaan operaatioympäristöstä löytyneiden luottoystävien kanssa tunteita käsittelemällä. Jonkin aikaa operaatioympäristössä työskenneltyään asiantuntijat turtuvat, tottuvat tai sopeutuvat emotionaalisen työn vaatimuksiin, mutta tukea emotionaalisesti intensiivisessä ympäristössä työskentelyyn kaivattaisiin silti enemmän organisaation taholta. Tuen tarve näyttäytyy erityisesti psykososiaalisen keskustelutuen ja lisäkoulutuksen tarpeena.

Johtopäätöksenä totean tulosten olevan linjassa aikaisempien emotionaalisesta työstä tehtyjen tutkimusten kanssa. Emotionaalista työtä tai sen kuormittavuutta ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu kansainvälisen siviilikriisinhallinnan yhteydessä. Tämän tutkielman tulosten mukaan, emotionaalisen työn strategioiden sijaan kuormittavuuteen vaikuttaa eniten käytössä olevat selviytymiskeinot, joiden avulla emotionaalisen työn aiheuttamaa kuormitusta voidaan purkaa. Kun keinot emotionaalisen työn purkamiseksi on todettu, voidaan näiden keinojen käyttämistä tukea organisaation taholta.

The aim of this study is to investigate how international civilian crisis management professionals experience emotional labor in their everyday work during field missions, and what the consequences of that experience are. In addition, this study aims to find out, what kind of support the crisis management professionals receive considering the emotional labor demands of their work, and what kind of support is needed more. The theoretical framework is based on the theory of emotional labor created by Arlie Russell Hochschild in 1983. The data was collected through semi-structured thematic interviews, in April 2021. The interviewees were Finnish civilian crisis management professionals. The received data was later analyzed using interpretative phenomenological analysis (IPA).

The findings reveal that emotional labor appears in a form of professional self or being a civil servant. The professionals with a background in civil servant roles are more used to the demands of emotional labor, compared to the colleagues with no background in such roles. In order of doing emotional labor, the professionals employ several different emotional labor strategies. The multicultural environment and emotional culture within the team are some of the main underlying factors related to the need for emotional labor strategies.

The other findings indicate that the examined professionals employ constructive coping mechanisms that help them to deal with the emotional labor demands. The emotionally draining situations are dealt with by discussing those situations through with trustful people or colleagues who work in the same environment. After living and working in the mission environment for some time, the crisis management professionals get used to the emotional labor demands and adapt to those needs. However, more formal support regarding the emotional labor demands would still be needed. Psychosocial conversational support and further training are mentioned as some of the main support needs in the mission environments.

The findings of this study are in line with the previous studies conducted on emotional labor. However, the topic has barely been researched in the context of civilian crisis management. The coping mechanisms have a bigger role, compared to the emotional labor strategies that are being used. The coping mechanisms balance the emotional labor demands of the job. Based on these findings, I suggest, that the organization should provide more support to the employees, in order to help them to better cope with the emotionally intense work-tasks and situations.