Omaehtoisesti esillä ja olemassa: Tyttölähtöinen maisemaan sijoitettu henkilökuvaus Instagramin jälkeisenä aikana

Abstract

Pro gradu -työssäni tutkin tyttölähtöistä maisemaan sijoitettua henkilökuvaa Instagramin jälkeisessä ajassa. Aineistona tutkimuksessa oli venäläisen muotivalokuvaaja Masha Demianovan Instagram-syöte, josta poimittiin luonnontilaiseen maisemaan sijoitettua henkilöä esittävät kuvat sekä niiden mahdolliset kuvatekstit.

Tutkimuksen pääkysymykseen, “Minkälaisia merkityksiä Instagramin jälkeisen ajan tyttölähtöinen maisemaan sijoitettu henkilökuvaus tuottaa?”, pyrittiin vastaamaan Roland Barthesin kolmen tason tulkintamallin ohjaaman visuaalisen analyysin ja vastustavan luennan keinoin. Analyysissa oli läsnä sekä representaatiotutkimuksen konstruktivistinen että intentionaalinen näkökulma, joita vuoroteltiin toisiaan täydentäen.

Tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että Instagramin jälkeisen ajan tyttölähtöinen maisemaan sijoitettu henkilökuva osaltaan purkaa ja osaltaan toistaa tyttöyteen liitettyjä myyttejä. Lisäksi löydösten perusteella voidaan väittää, että Instagram tulee 2020-luvulla huomioida vaikutusvaltaisena representaation politiikan ja mahdollisen muutoksen rakentamisen tilana myös taiteen kentällä.

In this thesis I studied landscape situated girl gaze portrait photography in the post-Instagram era. The research material consisted of Russian fashion photographer Masha Demianova’s Instagram feed, from which photos were chosen that present the protagonist in a landscape, along with the possible captions.

The main research question, “What kind of meanings does landscape situated girl gaze portrait photography in post-Instagram era produce?”, is answered by utilising Roland Barthes’ theory of three levels of signification in critical visual analysis and resistant reading. Both constructivist and intentional theories of representation are present in the analysis, taking turns and complementing each other.

The study shows that landscape situated girl gaze portrait photography in post-Instagram era simultaneously deconstructs and reproduces myths associated with girlhood. Moreover, based on the findings, it can be proposed that in the 2020s Instagram should be considered as an influential space for both representational politics and also for the construction of possible change, even in the field of art.