Poliisin representaatioiden rakentuminen Helsingin Sanomien uutisteksteissä
Repo, Teija (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544230
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544230
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani poliisin representaatioiden diskursiivista rakentumista Helsingin Sanomien uutisteksteissä: millaisia representaatioita poliisista uutisteksteissä rakentuu ja kenellä on mahdollisuus osallistua niiden tuottamiseen. Kiinnostuksen kohteena tutkielmassani ovat erityisesti arkiset poliisia käsittelevät uutiset, joissa muodostuvat representaatiot osaltaan vaikuttavat poliisiin liitettäviin mielikuviin ja merkityksiin sekä lopulta siihen, millaiset toimintaedellytykset poliisilla on yhteiskunnassamme.
Tutkimus perustuu sosiaaliseen konstruktionismin näkemykseen siitä, että kieli paitsi heijastaa olemassa olevia merkityssysteemejä, myös tuottaa uusia merkityksiä ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä käytän diskurssianalyysia, joka tarkastelee kieltä ja kielenkäyttöä sekä muuta merkitysvälitteistä toimintaa osana sosiaalista todellisuutta. Representaation käsitteen avulla tarkastelen, miten ja mistä näkökulmasta poliisia esitetään. Tutkimuksen aineistona on 49 Helsingin Sano-missa 7.9. - 13.9.2020 julkaistua, poliisia käsittelevää uutistekstiä.
Paikansin aineistosta viisi diskurssia, joissa poliisi oli toimijana tai puhunnan kohteena. Jaoin diskurssit kahteen luokkaan: Rikokset ja hätätilanteet ja Poliisi yhteiskunnassa. Rikokset ja hätätilanteet -luokan kahdessa diskurssissa poliisi representoitui hoitamiensa tehtävien kautta hätätilanteiden selvittäjänä ja rikosprosessissa esitutkinnan suorittajana. Poliisi yhteiskunnassa -luokan kolmessa diskurssissa poliisia puolestaan esitettiin järjestyksen ja turvallisuuden takaajana, vaarallisen työn hoitajana sekä arvioinnin ja kritiikin kohteena. Tutkimuksen perusteella poliisilla on erinomaiset mahdollisuudet itse osallistua toimintaansa koskevaan keskusteluun ja näin vaikuttaa omien representaatioidensa muodostumiseen. Poliisia koskevassa julkisessa keskustelussa olisikin tilaa moniäänisyydelle ja ulkopuoliselle asiantuntijuudelle erityisesti poliisin arkisen toiminnan tarkastelun osalta.
Tutkimus perustuu sosiaaliseen konstruktionismin näkemykseen siitä, että kieli paitsi heijastaa olemassa olevia merkityssysteemejä, myös tuottaa uusia merkityksiä ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä käytän diskurssianalyysia, joka tarkastelee kieltä ja kielenkäyttöä sekä muuta merkitysvälitteistä toimintaa osana sosiaalista todellisuutta. Representaation käsitteen avulla tarkastelen, miten ja mistä näkökulmasta poliisia esitetään. Tutkimuksen aineistona on 49 Helsingin Sano-missa 7.9. - 13.9.2020 julkaistua, poliisia käsittelevää uutistekstiä.
Paikansin aineistosta viisi diskurssia, joissa poliisi oli toimijana tai puhunnan kohteena. Jaoin diskurssit kahteen luokkaan: Rikokset ja hätätilanteet ja Poliisi yhteiskunnassa. Rikokset ja hätätilanteet -luokan kahdessa diskurssissa poliisi representoitui hoitamiensa tehtävien kautta hätätilanteiden selvittäjänä ja rikosprosessissa esitutkinnan suorittajana. Poliisi yhteiskunnassa -luokan kolmessa diskurssissa poliisia puolestaan esitettiin järjestyksen ja turvallisuuden takaajana, vaarallisen työn hoitajana sekä arvioinnin ja kritiikin kohteena. Tutkimuksen perusteella poliisilla on erinomaiset mahdollisuudet itse osallistua toimintaansa koskevaan keskusteluun ja näin vaikuttaa omien representaatioidensa muodostumiseen. Poliisia koskevassa julkisessa keskustelussa olisikin tilaa moniäänisyydelle ja ulkopuoliselle asiantuntijuudelle erityisesti poliisin arkisen toiminnan tarkastelun osalta.
Kokoelmat
- Pro gradut [3939]