”Siinä otetaan huomioon kaikennäköset ja kaikentasoset oppilaat ja oppijat.” Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä esteettömästä peruskoululiikunnasta

Abstract

Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä Lapin yliopiston luokanopettajaksi opiskelevat opettajat omaavat aiheesta esteetön peruskoululiikunta ja miten he sitä omassa työssään toteuttaisivat, millaisin valmiuksin ja millaisia tunteita aihe heissä herättää. Tutkimus on toteutettu lukuvuosien 2019-2021 aikana ja aineisto on kerätty haastattelemalla puolistukturoiduin teemahaastatteluin opiskelijoita, jotka ovat joko suorittaneet ainoastaan liikunnan monialaiset opinnot tai liikunnan sivuaineen, sekä mahdollisesti muita liikunnan alan koulutuksia. Kaiken kaikkiaan haastatteluita toteutettiin 35 kappaletta. Vähintään liikunnan sivuaineen suorittaneita vastaajia oli 20 ja ainoastaan perusopinnoissa suoritetun monialaisen liikunnan peruskurssin suorittaneita vastaajia oli 15. Vastaukset on analysoitu laadullisin menetelmin fenomenografisesta viitekehyksestä käsin.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat kuvan siitä, miten Lapin yliopiston luokanopettajakoulutus on pystynyt vastaamaan opettajaopiskelijoiden odotuksiin kyseisen aihepiirin saralla ja millainen opiskelijoiden minäpystyvyyden taso on heidän omasta mielestään. Tutkimuksen taustalla on käytetty monipuolista lähdekirjallisuutta, johon tuloksia on peilattu.

Analyysimme tulokset osoittavat, että monet opiskelijoista ovat epävarmoja osaamisestaan kyseisellä aihealueella ja puhuttaessa erityisesti liikunnanopetuksesta, esteettömyys käsitetään lähinnä fyysisenä elementtinä. Vastuun esteettömän liikunnanopetuksen toteuttamisesta nähtiin useimmiten olevan luokanopettajalla, mutta monet kokivat inklusiivisen luokan liikunnanopetuksen yksin hyvin työlääksi ja toivoivat koulutukselta konkreettisia välineitä ja tietotaitoja opettamiseen.

Opiskelijoiden käsitysten ymmärtäminen tarjoaa arvokasta tietoa lapin opettajankoulutuslaitokselle siitä, miten opiskelijoiden odotukset ja käytännön opetus kohtaavat ja kuinka opetusta mahdollisesti voitaisi jatkossa kehittää. Myös kunnat sekä paikallistasolla toimivat koulut ja niiden johtoportaat saavat tuloksista tärkeää tietoa siitä, kuinka kentälle siirtyviä luokanopettajia on mahdollista tukea ja auttaa jaksamaan omassa työssään. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tuloksilla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli ja pyrkimyksenä on kehittää jo olemassa olevia käytänteitä suuntaan, josta hyötyvät kaikki jollakin tavalla koulumaailmaan liitoksissa olevat jäsenet.