Oleskeluluvan statuksen määräytyminen ja oikeudelliset vaikutukset

Abstract

Kolmansien maiden kansalaiset eli muut kuin EU-kansalaiset ja heihin rinnastettavat tarvitsevat Suomessa oleskeluluvan yli kolmen kuukauden oleskeluun. Oleskeluluvista säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004) sekä muutamissa erityislaeissa. Tutkielmani on lainopillinen tutkimus, joka käsittelee määräaikaisten oleskelulupien statuksen määräytymistä, sekä statuksen oikeudellisia vaikutuksia. Tutkimukseni taustalla on tärkeä tiedonintressi, sillä kokoavaa esitystä oleskeluluvan statuksen määräytymisestä ja vaikutuksista ei ole vielä tehty. Keskeinen lähdemateriaalini oli lainsäädäntö ja esityöt. Tutkimastani KHO:n ratkaisukäytännöstä löytyi niukasti aineistoa, sillä lienee harvinaista valittaa myönteisen oleskelulupapäätöksen statuksesta.

Erittelin systematisoivalla metodilla hajanaisesta sääntelykokonaisuudesta kolme oleskeluluvan statuksen määräytymistapaa: statuksen määräytyminen nimenomaisten lain säädösten perusteella, perheenkokoajan statuksen perusteella perheenjäsenelle tuleva status, sekä viranomaisen harkintaan perustuva status. Viranomaisen harkintaa statuksen määräytymisessä on työntekoa tai yritystoimintaa varten myönnetyissä oleskeluluvissa. Selvitin tulkitsevalla metodilla oikeussääntöjä harkintaan. Nykyään jatkuva eli A-statuksen oleskelulupa on pääsääntö ja tilapäinen (B) oleskelulupa poikkeus. Keskeiseksi käsitteeksi nousi maassa oleskelun tarkoitus. Hakijan subjektiivista tarkoitusta enemmän harkintaa ohjaavat objektiiviset tosiseikat kuten työsuhteen mahdollinen määräaikaisuus.

Oleskeluluvan statuksen vaikutukset systematisoin kahteen ryhmään: ulkomaalaisoikeuden sisäisiin vaikutuksiin, sekä statuksen vaikutuksiin sosiaaliturvalainsäädännössä. Statuksen keskeisin vaikutus koskee pysyvän oleskeluluvan myöntämisedellytyksiä. Pysyvää oleskelulupaa tulee edeltää neljän vuoden oleskelu A-statuksella. Statuksella on vai-kutusta myös oleskeluluvan kestoa koskevassa harkinnassa haettaessa jatkoa määräaikaiseen oleskelulupaan sekä Suomen kansalaisuuden myöntämisessä. Sosiaaliturvalainsäädännössä oleskeluluvan statuksen merkitys osoittautui odotettua vähäisemmäksi johtuen pitkälti EU-sääntelyn myötä muuttuneesta asumisperusteisen sosiaaliturvan sekä ulkomaisten työntekijöiden sosiaaliturvan sääntelystä. Status vaikuttaa asumisperusteiseen sosiaaliturvaan myös välillisesti, sillä alle vuoden tilapäisellä (B) oleskeluluvalla ei voi saada kotikuntaa. Eniten oleskeluluvan statuksella on merkitystä työmarkkinatuen ja opintotuen myöntämisessä.