”Mä niinku mieluummin suomalaiseen tyyliin, et jos kolmella sanalla pärjäis”: Monikielisen tiimin johtamista vieraalla kielellä kuvaavat kertomukset
Kasvi, Jenna (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100149241
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021100149241
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten vieraan organisaatiokielen käyttö vaikuttaa monikansallisissa organisaatioissa työskentelevien esihenkilöiden kokemukseen monikielisen tiimin johtamisesta. Pyrin selvittämään, miten kokemus vieraalla kielellä johtamisesta ilmenee esihenkilöiden kertomuksissa. Tutkielman näkökulma kokemuksen muodostumiseen on narratiivinen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu Karhunen ym. (2018) esittelemien kielinäkökulmien pohjalle, josta olen muodostanut oman integroidun kielinäkökulman. Tutkielman aineiston olen kerännyt keväällä 2020 haastattelemalla viittä monikansallisessa organisaatiossa työskentelevää monikielisen tiimin esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joista johdetut litteraatiot analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että muodostamani integroitu kielinäkökulma sai vahvistusta, sillä esihenkilöiden kokemuksiin monikielisen tiimin johtamisesta vaikuttavat monet eri tekijät, kuten oma ja alaisten kielitaito, muu viestinnällinen kompetenssi, sekä esimerkiksi yksilön erilaiset viestintätyylit. Yksilön viestintätyylin taustalla vaikuttaa myös monet seikat kuten kulttuuriset tekijät ja esimerkiksi persoonallisuus. Vaikka organisaatiokieleksi olisikin valittu esimerkiksi englanti, käyttävät esihenkilöt tiiminsä jäsenten kanssa mahdollisuuksien mukaan myös paikallista kieltä eli suomea. Suomea puhutaan, koska sen koetaan olevan luontevampaa silloin, kun viestitään vain niiden alaisten kanssa, jotka puhuvat suomea. Silloin kuin esihenkilöt puhuvat alaisten kanssa suomea, liittyy siihen tuttuuden ja luottamuksen tunteita ja ajatus siitä, että viestinnässä on yleensä vähän väärinymmärryksiä.
Vaikka monikielisen tiimin esihenkilöt kokevat työssään usein viestinnällisiä haasteita, katsotaan monikielisyyden olevan lähtökohtaisesti olevan rikkaus. Yhden organisaatiokielen katsotaan mahdollistavan organisaation pääsyn globaaleille markkinoille sekä takaavan alan parhaiden osaajien rekrytoimisen niin, että paikallisen kielen osaamattomuus ei ole esteenä. Organisaation kielitaidon merkitys on korostunut, mutta esihenkilön ja alaisten välisen viestinnän onnistumiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Kielitaito ei siis yksinään takaa tiimin sisäistä sujuvaa viestintää.
Tutkielma on yksi ensimmäisistä esihenkilöiden kokemukset huomioonottavista narratiivisista tutkielmista kansainvälisen johtamisen saralla. Siitä huolimatta tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Esihenkilöiden kokemus oman kielitaidon riittävyydestä vaikuttaa positiivisesti siihen, miten he kokevat selviytyvänsä monikielisyyden aiheuttamista haasteista.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu Karhunen ym. (2018) esittelemien kielinäkökulmien pohjalle, josta olen muodostanut oman integroidun kielinäkökulman. Tutkielman aineiston olen kerännyt keväällä 2020 haastattelemalla viittä monikansallisessa organisaatiossa työskentelevää monikielisen tiimin esihenkilöä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joista johdetut litteraatiot analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että muodostamani integroitu kielinäkökulma sai vahvistusta, sillä esihenkilöiden kokemuksiin monikielisen tiimin johtamisesta vaikuttavat monet eri tekijät, kuten oma ja alaisten kielitaito, muu viestinnällinen kompetenssi, sekä esimerkiksi yksilön erilaiset viestintätyylit. Yksilön viestintätyylin taustalla vaikuttaa myös monet seikat kuten kulttuuriset tekijät ja esimerkiksi persoonallisuus. Vaikka organisaatiokieleksi olisikin valittu esimerkiksi englanti, käyttävät esihenkilöt tiiminsä jäsenten kanssa mahdollisuuksien mukaan myös paikallista kieltä eli suomea. Suomea puhutaan, koska sen koetaan olevan luontevampaa silloin, kun viestitään vain niiden alaisten kanssa, jotka puhuvat suomea. Silloin kuin esihenkilöt puhuvat alaisten kanssa suomea, liittyy siihen tuttuuden ja luottamuksen tunteita ja ajatus siitä, että viestinnässä on yleensä vähän väärinymmärryksiä.
Vaikka monikielisen tiimin esihenkilöt kokevat työssään usein viestinnällisiä haasteita, katsotaan monikielisyyden olevan lähtökohtaisesti olevan rikkaus. Yhden organisaatiokielen katsotaan mahdollistavan organisaation pääsyn globaaleille markkinoille sekä takaavan alan parhaiden osaajien rekrytoimisen niin, että paikallisen kielen osaamattomuus ei ole esteenä. Organisaation kielitaidon merkitys on korostunut, mutta esihenkilön ja alaisten välisen viestinnän onnistumiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät. Kielitaito ei siis yksinään takaa tiimin sisäistä sujuvaa viestintää.
Tutkielma on yksi ensimmäisistä esihenkilöiden kokemukset huomioonottavista narratiivisista tutkielmista kansainvälisen johtamisen saralla. Siitä huolimatta tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Esihenkilöiden kokemus oman kielitaidon riittävyydestä vaikuttaa positiivisesti siihen, miten he kokevat selviytyvänsä monikielisyyden aiheuttamista haasteista.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]