Ylisukupolvinen huono-osaisuus ja psykologinen pääoma
Koiranen, Minja (2021)
Koiranen, Minja
Lapin yliopisto
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101050532
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101050532
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisten asemien muodostumista; ylisukupolvisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden ilmiöitä. Tarkastelun pääpaino oli ylisukupolvisen huono-osaisuuden haasteissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaalisen aseman muodostuminen ilmenee nuorten aikuisten elämänkuluissa ja onko se yhteydessä psykologisen pääoman ulottuvuuksiin. Tutkimuksen tuottama tieto oli suunnattu erityisesti sosiaalialan ammattilaisille lisäämään tietoa ja ymmärrystä sosiaalisten asemien muodostumisen monisyisestä kokonaisuudesta sekä auttamaan ylisukupolvista huono-osaisuutta ehkäisevien palveluiden kehittämisessä.
Tutkimusaineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta löytyvää Jorma Kuusisen keräämää aineistoa Elämäkulku 1971–2002. Pitkittäisaineisto koostui 700 vastaajan täyttämistä lomakekyselyistä sekä heitä ja heidän lapsuudenperheitään koskevista Tilastokeskuksen rekisteritiedoista, joista tutkimuksen lopulliseksi otoskooksi (n) muodostui 321. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevana menetelmänä ristiintaulukointia ja monimuuttujamenetelminä ryhmittely- ja faktorianalyyseja.
Ryhmittelyanalyysi tuotti neljä sosiaalisen aseman muodostumisen ryhmää: ”huono-osaisuuden ylisukupolvisuus”, ”hyväosaisuuden ylisukupolvisuus”, ”sosiaalinen liikkuvuus alaspäin” ja ”sosiaalinen liikkuvuus ylöspäin”. Faktorianalyysin avulla tutkittiin psykologisen pääoman ulottuvuuksien – sinnikkyyden, toiveikkuuden, optimismin ja itseluottamuksen – esiintymistä eri sosiaalisen aseman muodostumisen ryhmissä. Tutkimuksessa havaittiin, että jokaisella psykologisen pääoman ulottuvuudella on yhteys yksilön sosiaalisen aseman muodostumiseen. Tutkimus osoitti, että ryhmissä ”hyväosaisuuden ylisukupolvisuus” ja ”sosiaalinen liikkuvuus ylöspäin” ulottuvuuksien tasot olivat muita ryhmiä vahvemmat, kun taas ryhmissä ”huono-osaisuuden ylisukupolvisuus” ja ”sosiaalinen liikkuvuus alaspäin” ulottuvuuksien heikko taso esiintyi lähes poikkeuksetta muita ryhmiä useammin. Tutkimukseni mukaan psykologisen pääoman ulottuvuuksien vahvalla tasolla on siis yhteys korkeampien sosiaalisten asemien muodostumiseen.
Tutkimusaineistona käytettiin Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta löytyvää Jorma Kuusisen keräämää aineistoa Elämäkulku 1971–2002. Pitkittäisaineisto koostui 700 vastaajan täyttämistä lomakekyselyistä sekä heitä ja heidän lapsuudenperheitään koskevista Tilastokeskuksen rekisteritiedoista, joista tutkimuksen lopulliseksi otoskooksi (n) muodostui 321. Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevana menetelmänä ristiintaulukointia ja monimuuttujamenetelminä ryhmittely- ja faktorianalyyseja.
Ryhmittelyanalyysi tuotti neljä sosiaalisen aseman muodostumisen ryhmää: ”huono-osaisuuden ylisukupolvisuus”, ”hyväosaisuuden ylisukupolvisuus”, ”sosiaalinen liikkuvuus alaspäin” ja ”sosiaalinen liikkuvuus ylöspäin”. Faktorianalyysin avulla tutkittiin psykologisen pääoman ulottuvuuksien – sinnikkyyden, toiveikkuuden, optimismin ja itseluottamuksen – esiintymistä eri sosiaalisen aseman muodostumisen ryhmissä. Tutkimuksessa havaittiin, että jokaisella psykologisen pääoman ulottuvuudella on yhteys yksilön sosiaalisen aseman muodostumiseen. Tutkimus osoitti, että ryhmissä ”hyväosaisuuden ylisukupolvisuus” ja ”sosiaalinen liikkuvuus ylöspäin” ulottuvuuksien tasot olivat muita ryhmiä vahvemmat, kun taas ryhmissä ”huono-osaisuuden ylisukupolvisuus” ja ”sosiaalinen liikkuvuus alaspäin” ulottuvuuksien heikko taso esiintyi lähes poikkeuksetta muita ryhmiä useammin. Tutkimukseni mukaan psykologisen pääoman ulottuvuuksien vahvalla tasolla on siis yhteys korkeampien sosiaalisten asemien muodostumiseen.
Kokoelmat
- Pro gradut [4089]