Automaattinen päätöksenteko Kansaneläkelaitoksessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen eli Kelan harjoittamaa automaattista päätöksentekoa. Tutkielma sijoittuu oikeusinformatiikan ja hallinto-oikeuden leikkauskohtaan, ja tutkimuksen metodi on lainopillinen ja systematisoiva. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: mitä oikeudellisia reunaehtoja viranomaisten harjoittamalle automaattiselle päätöksenteolle on löydettävissä, ja voiko Kelan harjoittamaa automaattista päätöksentekoa pitää tunnistettujen reunaehtojen valossa lainmukaisena.

Automaattiseen päätöksentekoon vaikuttavia reunaehtoja löytyy sekä kansallisesta lainsäädännöstä että tietosuoja-asetuksesta. Esimerkiksi hyvän hallinnon takeet, virkavastuun kohdentuminen ja päätöksen perusteluvelvollisuus on toteutettava kaikessa hallintotoiminnassa, myös silloin kun toiminta on automatisoitu. Suomen lainsäädännöstä ei tutkielman kirjoitushetkellä vielä löydy selkeää yleistä toimivaltasäännöstä, jonka nojalla viranomaiset voisivat tehdä automaattisia päätöksiä hallintoasioita ratkaistessaan. Tästä huolimatta viranomaisissa tehdään jo tietyissä asiaryhmissä automaattipäätöksiä sekä käytetään automaatiota toimintojen tukena.

Tutkielman johtopäätöksenä on, että Kelan automaattiseen päätöksentekoon liittyy ongelmakohtia erityisesti oikeusperustan ja tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin puutteellisuuden sekä virkavastuun kohdentumisen osalta. Vain osa näistä ongelmista on Kelan itsensä korjattavissa. Viranomaisten automaattiseen päätöksentekoon liittyvien ongelmien tehokas korjaaminen edellyttää lainsäädäntötoimenpiteitä.