Luvattoman hyödyntämisen hintalappu – oikeudettomasti käytetty, hankittu tai ilmaistu liikesalaisuus ja aiheutuneen vahingon osoittaminen

Abstract

Liikesalaisuuksilla on jo kauan ollut erityinen asema yritysten liiketoiminnassa, joka tyypillisesti perustuu tiedon hallintaan, analysointiin ja jalostamiseen. Tuosta yritysten käsittelemästä tiedosta merkittävä osa on yrityksen liiketoimintaan liittyvää luottamuksellista tietoa. Ennen vuotta 2018 Suomessa ei siitä huolimatta ollut erikseen säädetty liikesalaisuuksista tai niiden suojasta. Liikesalaisuuksia koskevaa yleistä sääntelyä oli vain hajanaisesti eri laeissa, ja liikesalaisuuksiin liittyvä terminologia oli varsin epäyhtenäistä. Vasta liikesalaisuusdirektiivin myötä Suomessa säädettiin liikesalaisuuksia koskeva erillislaki. Ennen erillislakia liikesalaisuudet huomioitiin yritysmaailmassa lähinnä salassapito- ja kilpailukieltosopimuksin.

Uuden liikesalaisuuslain myötä liikesalaisuus määriteltiin ensimmäistä kertaa. Liikesalaisuuksien kentällä jo pelkästään terminologian epäyhtenäisyys on ollut omiaan aiheuttamaan tulkintaristiriitoja ja heikentämään yleistä oikeusvarmuutta. Tutkielmassa havaittiin, että uuden kansallisen ja jopa kansainvälisen terminologisen yhtenäistymisen myötä yritysten asema on tässä suhteessa parantunut merkittävästi.

Määritelmän lisäksi uusi laki pitää sisällään säännökset koskien liikesalaisuuksien siviilioikeudellista suojaa, keskeisimpänä liikesalaisuuksien loukkaukset sekä niihin kohdistuvat oikeussuojakeinot ja seuraamukset. Yritysten näkökulmasta keskeisin ongelma on liikesalaisuusloukkauksen johdosta aiheutuneen vahingon osoittaminen ja korvausmäärän määrittäminen. Elinkeinotoiminnassa aiheutuneet vahingot ovat tyypillisesti puhtaita varallisuusvahinkoja, jolloin vahinko tarkoittaa käytännössä taloudellisen aseman heikentymistä tapahtuneen vahinkoteon vuoksi. Tällaisesta esimerkkejä ovat muun muassa menetetty liikevoitto, mainehaitta ja markkina-aseman heikentyminen. Näiden vahinkojen konkreettinen osoittaminen ja vahingolle asetettavan hintalapun arvostaminen on miltei mahdotonta. Erilaisia apukeinoja tähän ongelmaan on kuitenkin löydettävissä lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden sekä muiden maiden oikeusjärjestelmien avulla. Tutkielmassa havaittiin, että tällaisia apukeinoja ovat esimerkiksi loukkaajan saaman hyödyn huomioiminen vahingon määrän arvioinnissa sekä kirjanpitoaineiston hyödyntäminen aiheutunutta vahinkoa osoittaessa.