Luontokuvitukset luonnon representaatioina

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani luontokuvituksia ja luontokuvittamista graafisen suun­nittelun kenttään kuuluvana ammattimaisena toimintana. Päätutkimuskysymyksenä on, millaisia luonnon representaatioita luontokuvitukset ovat. Teoreettisilta lähtökohdiltaan kyseessä on representaatiotutkimus, joka perustuu Hallin (1997), Seppäsen ja Väliverrosen (2012) sekä Mäkirannan (2015) esittämiin näkemyk­siin representaation luonteesta. Lisäksi tutkimuksessa painottuu Seppäsen (2005) käsitys tuotannon tutkimisesta kaupalliseen käyttöön tehtyjen kuvitusten merki­tyssisältöjen aukaisijana. Luontokuvitusten viestinnällisiä tehtäviä kartoittavassa osiossa saatuja tuloksia verrataan Salon (2000) ja Rantasen (2007) luokituksiin aikakausleh­tikuvien viestinnällisistä tehtävistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa aineistoa koottiin haastattelemalla ammattikuvittajia. Vastausten perusteella määriteltiin, että luontokuvitukset ovat kuvittajien omiin kokemuksiin, havaintoihin, muistoihin, valokuviin, näytteisiin tai muihin vastaaviin lähteisiin pohjautuvia representaatioita luonnosta, jotka tehdään joko käsin tai digitaalisesti piirtämällä ja maalaamalla. Tyylillisesti luontokuvitukset pyrkivät useimmiten realistiseen ja naturalistiseen esittämistapaan, mutta tyylin valinta riippuu kuvituksen käyttötarkoituksesta ja voi sisältää myös vapaampaa tulkintaa. Samasta haastatteluaineistosta ilmeni, että luontokuvituksille ominaiset viestinnälliset tehtävät voidaan luokitella viiteen pääkategoriaan, joita ovat luonnon representointi, kuvittajan oman kokemuksen ja kiinnostuksen välittäminen, tiedon välittäminen ja opettaminen, esteettiset tehtävät ja vaikuttamistehtävä. Lisäksi luontokuvittamista tarkasteltiin ammattimaisena toimintana neljän suomalaisen ammattikuvittajan esittelyn avulla. Tutkimuksen toisessa osassa analysoitiin Suomen Luonto -lehden vuonna 2020 julkaisemien kuvituskuvien sisältöä ja todettiin, että käsin tehdyissä luontokuvituksissa luontoa representoidaan yleensä realistisen lajikuvituksen avulla. Lisäksi Suomen Luonto -lehden toimituksen ammattilaisia haastattelemalla selvisi, että kaikki tutkimuksen edellisessä osiossa määritellyt luontokuvituksen viestinnälliset tehtävät toteutuvat myös Suomen Luonnossa julkaistuissa kuvituksissa, ja että kuvitusten valintaan osallistuvat kaikki ne ammattilaiset, jotka kyseistä juttua työstävät. Tutkimukseen sisältyy myös taiteellinen osio, jossa hyödynsin analyysivaiheessa kertynyttä tietoa tekemällä itse kaksi kuvitusta Suomen Luonto -lehden artikkeliin. Tutkimuksen perusteella valokuvat dominoivat Suomen Luonto -lehden kuvituksina, mutta käsin tehdyillä kuvituksilla on merkittävä rooli silloin, kun artikkelin aihe on abstrakti, aiheeseen ei ole saatavilla valokuvia, tarvitaan teknisiä ratkaisuja, joihin valokuva ei pysty, sekä kun lajikuvittamiseen tai infografiikkaan haetaan visuaalista vaihtelua ja yhtenäistä tyyliä.