Työnantajan lojaliteettivelvollisuus ja siitä johdettavat velvollisuudet erityisesti viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

Abstract

Tutkielman aiheena on työnantajan lojaliteettivelvollisuus ja sen tulkinnan muutos. Työnantajan lojaliteettivelvollisuudesta ei ole säädetty laissa, toisin kuin työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta, jota koskeva säännös löytyy työsopimuslain (55/2001, TSL) 3 luvun 1 §:stä. Yleisen sopimusoikeudellisen lojaliteettiperiaatteen nojalla lojaliteettivelvollisuus ulottuu kuitenkin myös työnantajaan. Työnantajan velvollisuuksista on säädetty laajasti ja pakottavasti työlaeissa ja työehtosopimuksissa, joten on osittain epäselvää, milloin on mahdollista vedota työnantajan lojaliteettivelvoitteeseen itsenäisesti ilman, että asiasta on säädetty työsopimuslaissa tai muussa työlaissa. Tässä tutkielmassa tutkitaan erityisesti sitä, milloin työnantajan lojaliteettivelvollisuudella on itsenäistä merkitystä, mikä on tällöin lojaliteettivelvollisuuden sisältö ja merkitys sekä millaisia velvollisuuksia työnantajalle voidaan sen perusteella asettaa. Tutkimuskysymykseen vastataan käyttäen oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää.

Keskeisenä johtopäätöksenä on, että työnantajan lojaliteettivelvollisuuden voidaan katsoa vaikuttavan erilaisissa tilanteissa, joissa työnteon ja työsuhteen jatkuminen on uhattuna. Näissä tilanteissa työnantajan on eri tavoin pyrittävä turvaamaan työnteon ja työsuhteen jatkuvuus. Vaikka työnantajan lojaliteettivelvollisuudella on itsenäisestä merkitystä työnantajan velvollisuuksien asettajana, ei se kuitenkaan ole saanut itsenäisen ratkaisunormin asemaa oikeuskäytännössä. Työnantajan lojaliteettivelvollisuuteen on oikeuskäytännössä vedottu lähinnä tilanteissa, joissa nimenomainen säännös puuttuu, jolloin velvollisuus saa täydentävän tehtävän lainsäädännön ulkopuolelle jääneissä tilanteissa. Toiseksi työnantajan lojaliteettivelvollisuudella voi olla merkitystä tiettyjen säännösten, kuten TSL 7:1:n tulkinnassa.

Korkeimman oikeuden voidaan katsoa ratkaisuillaan vahvistaneen työnantajan lojaliteettivelvollisuuden asemaa. Lojaliteettivelvollisuuden voidaan katsoa laajentavan työnantajan velvollisuuksia työlaeista ja työehtosopimuksissa säädetystä, jolloin työnantajan voi olla etukäteen vaikea tietää velvoitteidensa laajuutta. Lojaliteettivelvollisuuteen käyttöalan liiallinen laajentaminen voikin olla ongelmallista oikeusvarmuuden näkökulmasta. Tästä johtuen työnantajan lojaliteettivelvollisuuden soveltaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa ja siihen tulisi tukeutua tarkasti harkiten. Vaikka lojaliteettivelvollisuudella voidaan katsoa olevan erityinen merkitys juuri työsuhteissa, tulisi jokaista työsopimustakin tarkastella yksittäisen sopimuksen tasolla ja sen piirteistä käsin.