YVA teollisuushankkeissa erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien hankkeiden näkökulmasta

Abstract

YVA on vaiheittainen menettely, jossa selvitetään ja arvioidaan hankkeiden ympäristövaikutukset. Suomessa YVA-menettelyä koskeva keskeisin säädös on laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) eli YVA-laki. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, että miten YVA-lainsäädäntö sekä Suomessa omaksuttu tulkintakäytäntö suhtautuvat teollisuuden hankkeisiin, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävien hankkeiden näkökulmasta. YVA-lainsäädäntöä ja sen tulkintakäytäntöä tarkastellaan lainopin eli voimassa olevan oikeuden tulkinnan keinoin. Aihetta tarkastellaan myös de lege ferenda -näkökulmasta. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi oikeusvertailua. YVA-lain tulkintakäytännön tarkastelu osoitti, että teollisuuden hankkeiden kohdalla direktiivin hankeluettelo määritelee pitkälti YVA-menettelyn sovellettavuuden. YVA-lainsäädännön nojalla ympäristövaikutusten arviointimenettelyvelvollisuus saattaa siten kohdistua myös sellaisiin hankkeisiin, joilla ei itseasiassa välttämättä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Nykyisellään YVA-lainsäädännössä ei ole myöskään mitään nimenomaista säännöstä, jonka mukaan hankkeesta koituvat ympäristöhyödyt voitaisiin huomioida viranomaisen tehdessä päätöstä YVA-menettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa. Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävillä hankkeilla ei siten ole erityistä asemaa YVA-menettelyn sovellettavuuden näkökulmasta. YVA-menettelyssä itsessään tunnistettu haaste on ympäristövaikutuksen merkittävyyden arvioiminen. Haaste on johtanut siihen, että YVA-menettelyssä arvioidaan paljon myös ei-merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tältä osin olisi tarvetta lisäohjeistukselle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. YVA-lainsäädännön kansallisen tulkintakäytännön osalta tutkimuksessa selvisi myös, että yhteysviranomainen on päätynyt tulkintakäytännössään soveltamaan ainoastaan lainsäädännön enimmäiskuulemisaikaa. Tällaiselle käytännölle ei ole kuitenkaan löydettävissä tukea lainsäädännöstä tai lainsäädännön valmisteluaineistoista. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi kaksivaiheisesta YVA-menettelystä luopumista, erityisesti teollisuuden muutoshankkeiden kohdalla. Näissä hankkeissa YVA-menettelyn ei ylipäätään olla koettu tuottavan lisäarvoa, joten raskaan menettelyn edellyttäminen näissä tapauksissa, ei ole tarkoituksenmukaista. Ei myöskään ole käytössä sellaista kevennettyä YVA-menettelyä, jota voitaisiin soveltaa nimenomaan ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävissä hankkeissa.