Tapaustutkimus sijaishuollon ostopalvelun kompleksisuudesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tutkimuskohteena ovat lastensuojelussa käytettävät ostopalvelut ja niissä erityisesti sijaishuolto ja sen laatu. Sijaishuollon tarve on viime vuosina kasvanut, minkä vuoksi aihetta on tärkeä tutkia. Sijaishuollon laadun määrittäminen on kilpailutuksissa keskeistä, koska sen avulla sijaishuollosta määritellään tuote, jota kilpailutuksissa vertaillaan.

Tutkimustehtävänä oli lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluiden sekä erityisesti sijaishuollon laadun tutkiminen kvasimarkkinoilla. Tutkimuskysymyksenä oli, miten sijaishuollon laatua voidaan parantaa yksittäisen tarjouspyynnön perusteella. Aineistona oli erään kunnan suorittama tarjouspyyntö lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluista. Tutkimusstrategiana tutkimuksessa oli tapaustutkimus. Tutkimusmenetelmänä oli aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jota tuki teorialähtöisyys eli peliteoria. Tulkitsin aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa, että Julian Le Grandin (2006) määrittelemät hyvän julkisen palvelun ominaisuudet ovat tulkittavissa aineiston teemoina.

Havaitsin, että sijaishuollon kilpailuttaminen oli kompleksista ja siihen liittyi monia seikkoja. Tulkitsin aineiston perusteella, että tarjouspyynnössä korostui kilpailutus itsessään sekä sijaishuollon laadun määrittäminen. Tarkastelemassani tarjouspyynnössä sijaishuoltoa haluttiin hankkia minimilaatuvaatimusten mukaisesti. Ostajan ja myyjän asema korostuivat, ja asiakkaat jäivät sivuosaan. Sijaishuollon laatuvaatimukset olivat tarjouspyynnössä osin abstrakteja, jolloin sijaishuollon laadun määrittämisen tulkintaan jäi varaa.

Sijaishuollon kilpailuttamisen yksinkertaistaminen sekä laadun määrittäminen täsmällisemmin vaatii yhä työtä ja jatkotutkimuksia. Sijaishuollon kilpailutuksen kontekstissa kaivataan lisätietoa muun muassa siitä, mitkä palvelut toimivat parhaimmin. Tarvitaan jatkotutkimusta esimerkiksi siitä, millaisia eroja sijaishuollossa voidaan havaita yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä. Tällä tavoin saadaan tutkimustietoa, kenen tuotettavaksi lastensuojelupalveluita kannattaa ohjata.