Yhteisöllisyyttä tukevat vuorovaikutuskäytänteet etäjohtamisessa
Haverinen, Ester (2022)
Haverinen, Ester
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012911273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012911273
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on yhtäältä kuvailla, millaisia vuorovaikutuskäytänteitä etäjohtamisessa hyödynnetään ja toisaalta tarkastella, miten rakennetut vuorovaikutuskäytänteet ovat tukeneet yhteisöllisyyttä työyhteisössä. Tutkimus on toteutettu hyödyntämällä laadullista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja aineisto edustaa 12 etäjohtamista toteuttavan esihenkilön kokemuksia ja näkemyksiä. Esihenkilöt toimivat eri sektoreilla, eri toimialoilla ja eri johtotasoilla sekä omaavat eri määrän kokemusta etäjohtamisesta. Aineiston analyysissa on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen laajempana teoreettisena viitekehyksenä toimii digitaalinen transformaatio. Osallistun tutkimuksellani laajempaan keskusteluun siitä, mitä digitaalisen transformaation kehittyminen tarkoittaa vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyyden kokemukselle etäjohtamisen kontekstissa.
Tutkimukseni saadut tulokset osoittavat viisi erilaista vuorovaikutuskäytänteiden kimppua, joita etäjohtamista toteuttavat esihenkilöt kuvasivat puhuessaan yhteisöllisyydestä. Näitä ovat 1) tiedottamista ja tiedonvaihtoa tukevat käytänteet, 2) osaamista ja oppimista tukevat käytänteet, 3) työhyvinvointia ja työssäjaksamista tukevat käytänteet, 4) epävirallista vuorovaikutusta ja vapaamuotoista yhdessäoloa tukevat käytänteet sekä 5) yksilöllisyyden huomioimista tukevat käytänteet. Kaikki eri yhteisöllisyyttä tukevien vuorovaikutuskäytänteiden kimppua rakensivat työyhteisön yhteisöllisyyttä eri tavoin.
Kaikkinensa yhteisöllisyyttä tukevien vuorovaikutuskäytänteiden erilaisuus luonnehtii ja kuvaa työyhteisöjen moninaisuutta. Tutkimuksen tuloksissa esille nousevat käytänteet kuitenkin osoittavat, että etäjohtamisessa on pyritty huomioimaan aikaisemmin tunnistettuja moninaisia haasteita, joita vuorovaikutuksen väheneminen etätyön kontekstissa aiheuttaa. Läpileikkaavana teemana käytänteitä tarkastellessa on epävirallisen vuorovaikutuksen rakentaminen yhteisöllisyydestä puhuttaessa. Epävirallisemman vuorovaikutuksen rakentaminen mahdollistaa toisiinsa tutustumisen, rennon yhdessäolon ja hauskanpidon. Tällaiset käytänteet tukevat suhteiden syntymistä, mikä on yhteisöllisyyden kannalta keskeistä.
Tutkimukseni saadut tulokset osoittavat viisi erilaista vuorovaikutuskäytänteiden kimppua, joita etäjohtamista toteuttavat esihenkilöt kuvasivat puhuessaan yhteisöllisyydestä. Näitä ovat 1) tiedottamista ja tiedonvaihtoa tukevat käytänteet, 2) osaamista ja oppimista tukevat käytänteet, 3) työhyvinvointia ja työssäjaksamista tukevat käytänteet, 4) epävirallista vuorovaikutusta ja vapaamuotoista yhdessäoloa tukevat käytänteet sekä 5) yksilöllisyyden huomioimista tukevat käytänteet. Kaikki eri yhteisöllisyyttä tukevien vuorovaikutuskäytänteiden kimppua rakensivat työyhteisön yhteisöllisyyttä eri tavoin.
Kaikkinensa yhteisöllisyyttä tukevien vuorovaikutuskäytänteiden erilaisuus luonnehtii ja kuvaa työyhteisöjen moninaisuutta. Tutkimuksen tuloksissa esille nousevat käytänteet kuitenkin osoittavat, että etäjohtamisessa on pyritty huomioimaan aikaisemmin tunnistettuja moninaisia haasteita, joita vuorovaikutuksen väheneminen etätyön kontekstissa aiheuttaa. Läpileikkaavana teemana käytänteitä tarkastellessa on epävirallisen vuorovaikutuksen rakentaminen yhteisöllisyydestä puhuttaessa. Epävirallisemman vuorovaikutuksen rakentaminen mahdollistaa toisiinsa tutustumisen, rennon yhdessäolon ja hauskanpidon. Tällaiset käytänteet tukevat suhteiden syntymistä, mikä on yhteisöllisyyden kannalta keskeistä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]