NUGO SKIERRIT Saamelainen muotoilukulttuuri ja kaupallisuus

Abstract

Saamelaisessa kulttuurissa duodji, perinteinen käsityö, on hallinnut suhteessa nykymuotoiluun ja teollisen valmistamisen metodeihin. Tutkielmassa analysoidaan Suomen saamelaisten muotoilijoiden kokemuksia muotoilukulttuuristaan sekä kaupallisuuden asemasta siinä.

Tutkimuksen pääkysymys on: Millaista kaupallisuus on saamelaisessa muotoilukulttuurissa alan saamelaisten näkökulmasta? Alakysymyksinä ovat: Mitä on saamelainen muotoilu? Mikä on saamelaisen muotoilun asema ja millaisia merkityksiä sillä on saamelaiselle kulttuurille?

Tutkielmassa on hyödynnetty kvalitatiivisen ja etnografisen tutkimuksen menetelmiä empiirisen ja kriittisen tutkimuksen piirtein. Primääriaineistona toimivat Seija Ranttilalle, Anniina Turuselle ja Sami Laitille toteutetut teemahaastattelut. Sekundäärinen aineisto koostuu muotoilua, kaupallisuutta ja saamelaista kulttuuria käsittelevästä kirjallisuudesta. Tutkimusaineiston analyysi on ollut laadullista ja etnografista.

Saamelainen muotoilu on kekseliäistä, suunnittelutyö kokonaisvaltaista, ympäristösidonnaista, ekologista, runsasta, eettistä, ajatonta, viimeisteltyä ja funktionaalista. Lisäksi taustalla vaikuttavat kommunikaatiota korostava pärjäämisen näkökulma, herkkyys, symboliikka sekä saamelaisen kulttuurin yhteisöllisyys.

Saamelainen muotoilu on rinnasteinen suomalaiseen nähden kulttuurien erilaisten lähtökohtien ja ainutlaatuisten perinteiden myötä. Muotoilutermin kytkeytyessä saamelaisuuteen se sijoittuu osaksi kulttuurin elinvoimaisuutta tukevaa alkuperäiskansallisen muotoilun käsitettä.

Saamelaisen muotoilukulttuurin perusasioissa on kehitettävää ennen brändiajatteluun keskittymisen olennaisuutta. Alkuperäiskansan muotoilun etuja ovat sen ainutlaatuisuus, levittäytyminen neljän eri valtion alueelle ja kulttuurin jäsenien luomisvimma.

Parhaiten pienyrittäjyytenä toteutuvaa saamelaista muotoilua luovat pääosin saamelaiset itse heidän ollessaan myös ensisijainen kohderyhmä. Muotoilun valmistus on mieluiten yhdistelmä käsityötä sekä teollista tuottamista kotimaassa ja sitä myydään kulttuurin luonnollisessa ympäristössä Saamenmaalla.

Sen sijaan että saamelaista muotoa vietäisiin ulkomaille, potentiaalisempi vaihtoehto olisi pohjoisen Suomen arvokkaammaksi brändääminen ja muotoilukulttuurin kukoistaminen siellä. Puitteet ovat kuitenkin haastavat valtion monimutkaisen byrokratian ja verotuksen myötä.

Muotoilukulttuurin kehitys vaati aikaa ja kärsivällisyyttä. Tulevaisuudessa Sámi Duodji ry voisi vahvistuessaan toimia merkittävänä tukijana saamelaisen muotoilukulttuurin edistämistyössä.