Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia luento-opetuksesta ja ryhmätyöstä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen yhteiskuntatieteen ja kasvatustieteen opiskelijoiden kokemuksia yliopistossa käytettävistä opetusmenetelmistä. Tutkimus kiinnittyy keskusteluun opetusmenetelmistä ja yliopisto-opetuksesta. Tutkielman viitekehyksen kontekstiluvussa esitän yliopisto-opetuksen erityislaatuisuuden lyhyesti ja sisältöluvussa esitän kolme oppimisnäkemystä ja opiskelijakeskeisiä opetuskäytänteitä. Tutkimus on toteutettu teemahaastattelulla ja haastatteluihin osallistui neljä yliopisto-opiskelijaa. Aineiston analyysi on puolestaan toteutettu sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistossa painottuivat luento-opetus- ja ryhmätyökokemukset. Näin ollen muista opetusmenetelmistä ei syntynyt suurempaa kokonaisuutta ja siksi esittelen tuloksissa haastateltavien kokemuksia näiden kahden opetusmenetelmän ympäriltä.

Haastateltavien kokemukset olivat moninaisia ja heidän kokemuksensa rakentuivat luonnollisesti eri tavoin. Pääpiirteittäin haastateltavat korostivat luento-opetuskokemuksissa opettajan luennointityyliä, hänen käyttämiään aktivointimenetelmiä sekä opetustilanteessa välittyvää motivaatiota ja asiantuntijuutta. Samaan aikaan muilla opiskelijoilla oli merkitystä opetustilanteessa, erityisesti oppimista ja vuorovaikutusta edistävän ilmapiirin syntymisessä. Opiskelijoiden merkitys ei kuitenkaan näytä olevan yhtä vahva luento-opetuksessa kuin opettajan. Ryhmätyössä puolestaan korostui ryhmän jäsenten merkitys. Tarkemmin sanoen ryhmätyön sujuvuus perustui muiden ryhmäläisten panostukseen ja sitoutumiseen sekä yksilöllisten tavoitteiden yhdenmukaisuuteen. Myös opettajan toiminnalla oli merkitystä. Haastateltavat näkivät opettajan asettamien selkeiden tavoitteiden tukevan ryhmätyön sujuvuutta ja joissain tapauksissa korostettiin ryhmätyön muodollisuuden merkitystä. Opettajan toimintojen nähtiin kuitenkin olevan eräällä tavalla merkityksettömiä, mikäli ryhmän sisäiset ongelmat olivat liian suuria.