Murtuva paradigma? : Sopimusoikeuden teoriat muutosten keskellä

Abstract

Tutkielmassa tarkastelun keskiössä ovat ennakoiva sopiminen ja funktionaalinen sopimusteoria, jotka ovat uudenlaisia oikeustieteellisiä tutkimussuuntauksia sopimusoikeuden alueella. Tutkielmassa näitä liikkeitä kutsutaan kollektiivisesti uudeksi sopimusoikeudeksi, joka peilautuu sitä edeltäneeseen laajaan ja oikeustieteen parissa yleisesti hyväksyttyyn tutkimustraditioon, perinteiseen sopimusoikeuteen. Tutkielmassa uusi sopimusoikeus nähdään merkittävästi perinteisestä sopimusoikeudesta poikkeavaksi tavaksi tarkastella sopimusoikeuden kysymyksiä.

Tutkimus on lähtökohdiltaan oikeusteoreettinen. Tutkimuskohteena ovat erilaisten sopimusoikeuden tutkimussuuntausten teoreettiset rakenteet, ja yleisenä tutkimusmenetelmänä on filosofinen analyysi. Tutkimuksessa on huomioitu myös historiallinen näkökulma. Merkittäviä erityisiä metodologisia työvälineitä ovat Thomas Kuhnin tieteenfilosofinen teoria, Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria ja Ian R. Macneilin relational contracting -tutkimustraditioon liittyvät teoreettiset mallit. Tutkimuksen fokus on erityisesti liike-elämän yritysten välisessä sopimustoiminnassa eli B2B-sopimuksissa.

Rakenteellisesti tutkielma jakautuu kahteen osaan. Tutkielman ensimmäisessä osassa syvennytään perinteisen ja uuden sopimusoikeuden kehityslinjoihin sekä teoreettisiin rakenteisiin. Tutkielman jälkimmäisessä osassa puolestaan tarkastellaan sopimusoikeuden tilannetta laajemmasta, koko oikeustieteen alueen kattavasta näkökulmasta hyödyntäen Kuhnin tieteenkehittymisen teoriaa.

Tutkimustuloksena on, että perinteisen sopimusoikeuden osittain radikaaleistakin uudistuspyrkimyksistä huolimatta sen pohjalla olevat jäykät teoreettiset rakenteet ovat säilyneet muuttumattomina ja pitäneet muutosten laajuuden varsin rajattuna. Uuden sopimusoikeuden teoriat ovat täyttäneet perinteisen sopimusoikeuden jättämää aukkoa omaksumalla modernin liike-elämän sopimustoiminnan haasteisiin paremmin vastaavia monitieteellisiä, joustavia lähestymistapoja. Thomas Kuhnin teoriaa hyödyntävällä analyysillä on tutkimuksessa todettu, että uuden sopimusoikeuden teoriat eivät ole perinteisen sopimusoikeuden paradigmaa haastavia uusia paradigmaehdokkaita. Pikemminkin perinteisessä ja uudessa sopimusoikeudessa on kyse kahdesta erillisestä tieteenalasta, jotka pohjautuvat erilaisiin tiedonintresseihin. Kuhnin mallin pohjalta tutkielmassa esitetään myös erilaisia vaihtoehtoja uuden sopimusoikeuden teorioiden tulevalle kehitykselle.