Opettajien käsityksiä hyvistä käytänteistä opettaa varhennettua A1-kieltä
Markko, Sara (2022)
Markko, Sara
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032825684
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032825684
Tiivistelmä
Vuonna 2018 Opetushallitus päätti varhentaa A1-kielen opetuksen alkamaan ensimmäiseltä luokalta vuodesta 2020 lähtien. Tämän tutkimuksen tutkimusaiheena on opettajien eri-laiset käsitykset tehokkaista varhennetun A1-kielen opetuskäytänteistä. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa kaikkia varhennettua A1-kieltä opettavia opettajia löytämään uusia ja toimivia tapoja opettaa varhennettua kieltä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista ja lisäyksistä sekä varhaisen kieltenopiskelun tutkimuksista. Tämän lisäksi viitekehykseen sisältyy katsaus kielikasvatuksen eri ulottuvuuksista ja vieraiden kielten opettamisesta.
Tutkimus toteutettiin fenomenografisen tutkimusmetodin mukaan. Tulokset osoittavat, että opettajat ymmärtävät kielikasvatuksen ja kielitietoisuuden osana oppilaiden monikulttuurisuuskasvatusta ja metalingvistisen kielitietoisuuden kehittymistä. Lisäksi tuloksista ilmenee, että opettajat käsittävät sanallisen vuorovaikutuksen, kuvat, konkretian ja toiminnallisuuden tehokkaimpina tapoina opettaa varhennettua A1-kieltä.
On huomioitava, että tulokset kuvastavat vain 13 tutkimukseen osallistuneen opettajan näkemyksiä. Tutkimustulokset eivät siis ole yleistettävissä olevia. Sen sijaan tuloksissa esitellään kattavasti, miten kyseiset opettajat käsittävät varhennetun A1-kielen tehokkaat opetuskäytänteet. Ehdotan, että mikäli halutaan saada yleistettävissä olevia tutkimustuloksia aiheesta, jatkossa tulisi tutkia laajemmin opettajien käsityksiä tehokkaista tavoista opettaa vieraita kieliä nuorille oppilaille.
Tutkimus toteutettiin fenomenografisen tutkimusmetodin mukaan. Tulokset osoittavat, että opettajat ymmärtävät kielikasvatuksen ja kielitietoisuuden osana oppilaiden monikulttuurisuuskasvatusta ja metalingvistisen kielitietoisuuden kehittymistä. Lisäksi tuloksista ilmenee, että opettajat käsittävät sanallisen vuorovaikutuksen, kuvat, konkretian ja toiminnallisuuden tehokkaimpina tapoina opettaa varhennettua A1-kieltä.
On huomioitava, että tulokset kuvastavat vain 13 tutkimukseen osallistuneen opettajan näkemyksiä. Tutkimustulokset eivät siis ole yleistettävissä olevia. Sen sijaan tuloksissa esitellään kattavasti, miten kyseiset opettajat käsittävät varhennetun A1-kielen tehokkaat opetuskäytänteet. Ehdotan, että mikäli halutaan saada yleistettävissä olevia tutkimustuloksia aiheesta, jatkossa tulisi tutkia laajemmin opettajien käsityksiä tehokkaista tavoista opettaa vieraita kieliä nuorille oppilaille.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]