Opettajien käsityksiä inkluusion toteuttamisesta

Abstract

Tutkielman taustalla oleva teoreettinen viitekehys perustuu inkluusion sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuenkäsitteisiin. Tutkimus koostui neljänkymmenen opettajan käsityksistä inkluusiosta ja sen toteuttamisen ilmentymisestä suomalaisissa peruskouluissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat ymmärtävät tämän monella tapaa ymmärretyn ilmiön. Aiheenvalinnan taustalla oli ajatus siitä, miten inkluusio toteutuu ja mitä se vaatii toteutuakseen. Tutkimus toteutettiin fenomenografista tutkimusotetta hyödyntäen, jolloin pyrittiin tarkastelemaan tutkimukseen osallistuneiden opettajien käsityksiä tarkasteltavasta ilmiöstä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka pohjalta lähestyttiin opettajien käsityksiä olennaisia ilmauksia etsien.

Analyysi on toteutettu fenomenografista analyysitapaa hyödyntäen, jossa edettiin kehämäisesti merkityksellisistä ilmauksista merkitysyksiköiden muodostumiseen, joiden pohjalta on etsitty yhdistäviä teemoja. Teemojen pohjalta rakentui kategorioita, joista lopulta muodostui kolme tarkasteltavaa kuvauskategoriaa. Kuvauskategoriat nousivat tuloksissa kolmeksi pääluvuksi, jotka ovat tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tuloksissa nousi esiin opettajien käsityksiä inkluusion toteutuksen hyvistä puolista, haasteista sekä erilaisista toteutusmenetelmistä. Inkluusion hyviä puolia olivat opettajien käsitysten mukaan toiminnan avoimuus, integrointi yleisopetuksen ryhmään ja lähikouluperiaate. Haasteiksi nousivat riittävä henkilöstö, suuri tuen tarve, työn kuormittavuus ja epäonnistunut toteutus. Inkluusion toteutusmenetelmiä olivat yhteisopettajuus, opetusjärjestelyt ja joustavaryhmittely.Tulosten perusteella voidaan todeta, että inkluusion toteuttaminen kouluissa ei ole täysin ongelmatontatoteuttamiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Toisaalta inkluusionähdäänpositiivisena asiana, etenkin silloin, kun sen toteutus ononnistunutta.