Rekrytointi korona-aikana
Tuominen, Elli (2022-04-27)
Tuominen, Elli
Lapin yliopisto
27.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042731023
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042731023
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa paneudutaan rekrytoijien kokemuksiin rekrytoinnista korona-aikana. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten korona on vaikuttanut rekrytointiin käytännössä ja millaisia kokemuksia rekrytoijilla on rekrytoinnista korona-aikana. Tutkimuksessa keskitytään etenkin rekrytoinnin prosesseihin, käytäntöihin ja kehittämiseen. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja sen tiimoilta on mahdollista tuottaa tärkeää ja tuoretta tietoa rekrytoinnista erityisolosuhteissa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kuudelta rekrytoinnin ammattilaiselta. Tutkimus on toteutettu fenomenologisella tutkimusotteella ja aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin.
Tutkimuksen tulokset on jaettu kahteen osuuteen. Ensimmäisessä tulosluvussa tarkastellaan rekrytoijien kokemuksia rekrytoinnista korona-aikana. Tuloksiksi esitetään: hakijakokemukseen panostetaan paljon, omaan vaistoon kannattaa luottaa, rekrytoijan on huomioitava ihminen hakijaprofiilin takana, järjestelmät kaipaavat kehittämistä ja aika haastaa henkilöstönvuokrausyrityksiä. Toisessa tulosluvussa esitetään tulokseksi tulkintoja siitä, millaisia vaikutuksia rekrytoijat ovat kokeneet koronalla olevan rekrytointiin. Tuloksiksi esitetään: rekrytointitarpeet muuttuvat nopeasti, kehollisen läsnäolon puuttuminen vaikeuttaa hakijan aistimista, etäaika vaatii enemmän varmistelua, etäaika nopeuttaa ja helpottaa ja korona-aika on aiheuttanut osaajapulan. Tutkimuksen tulokset mukailevat pitkälti aiempien tutkimusten tuloksia. Esimerkiksi hakijakokemuksen merkitys, etäajan nopeus ja rekrytoijan omien subjektiivisten kokemusten vaikutus valintapäätökseen mukailevat aiempia tutkimustuloksia. Uutta taas on se, että tutkimuksen tuloksissa korostui vahvasti sekä rekrytoijien kokemukset rekrytoinnin kehollisuudesta että kehollisuuden puuttumisesta sähköisen rekrytoinnin prosessissa.
Tutkimuksen tulokset on jaettu kahteen osuuteen. Ensimmäisessä tulosluvussa tarkastellaan rekrytoijien kokemuksia rekrytoinnista korona-aikana. Tuloksiksi esitetään: hakijakokemukseen panostetaan paljon, omaan vaistoon kannattaa luottaa, rekrytoijan on huomioitava ihminen hakijaprofiilin takana, järjestelmät kaipaavat kehittämistä ja aika haastaa henkilöstönvuokrausyrityksiä. Toisessa tulosluvussa esitetään tulokseksi tulkintoja siitä, millaisia vaikutuksia rekrytoijat ovat kokeneet koronalla olevan rekrytointiin. Tuloksiksi esitetään: rekrytointitarpeet muuttuvat nopeasti, kehollisen läsnäolon puuttuminen vaikeuttaa hakijan aistimista, etäaika vaatii enemmän varmistelua, etäaika nopeuttaa ja helpottaa ja korona-aika on aiheuttanut osaajapulan. Tutkimuksen tulokset mukailevat pitkälti aiempien tutkimusten tuloksia. Esimerkiksi hakijakokemuksen merkitys, etäajan nopeus ja rekrytoijan omien subjektiivisten kokemusten vaikutus valintapäätökseen mukailevat aiempia tutkimustuloksia. Uutta taas on se, että tutkimuksen tuloksissa korostui vahvasti sekä rekrytoijien kokemukset rekrytoinnin kehollisuudesta että kehollisuuden puuttumisesta sähköisen rekrytoinnin prosessissa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]