Kokemuksia ulkomaalaispoliisin resilienssistä toimivaltasiirtoon liittyvässä muutosprosessissa
Similä, Nina (2022-04-28)
Similä, Nina
Lapin yliopisto
28.04.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831408
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831408
Tiivistelmä
Ryhmän ja yksilön resilienssi on kyky säilyttää suorituskyky muutoksessa ja samalla oppia
keinoja ylläpitää resilienssiä tulevia muutoksia ajatellen. Resilienssin avulla tuetaan
organisaation mahdollisuutta toimia menestyksekkäästi muutosprosessista huolimatta.
Julkiset organisaatiot kohtaavat muutosprosesseja myös toimintaympäristönsä ohjaamina.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, mistä tekijöistä muodostuvat resilienssiä vahvistavat
ja heikentävät tekijät muutosprosessissa ja millä keinoilla esimiehet pystyvät ylläpitämään
ja edistämään yksikkönsä resilienssiä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on
hankittu teemahaastattelun keinoin haastattelemalla yhtätoista eri puolella Suomea
työskentelevää ulkomaalaispoliisin kokenutta tutkijaa ja esimiestä. Tutkimuksen
teoreettinen viitekehys koostuu resilienssin ja muutosprosessin lisäksi laajemmin
henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja kontingenssiteoriasta. Aineiston analyysissa on
käytetty sisällönanalyysia. Tutkimus osallistuu keskusteluun siitä, miten resilienssiä on
mahdollista vahvistaa muutoksessa hyvällä henkilöstövoimavarojen johtamisella.
Tutkimuksen tulokset toivat esille neljä resilienssiin kytköksissä olevaa tekijää, joille
tutkimukseen osallistuneet antoivat merkitystä resilienssin taustalla. Näitä ovat: 1) ammatti-
identiteetti, 2) ryhmäkoheesio, 3) yhteistoiminta ja 4) esimiestyö. Muutosprosessissa
ulkomaalaispoliisissa resilienssiä heikensi eniten huono muutosviestintä. Resilienssiä vahvistettiin ryhmäkoheesiolla ja vuorovaikutusta tukevalla esimiestyöllä.
Yhteistoiminnan näkökulmasta vahva poliisin ammatti-identiteetti näyttäytyi resilienssiä
heikentävänä tekijänä. Tutkimukseni perusteella onnistunut muutosviestintä on
muutosprosessia läpi käyvän organisaation tai osan kohdalla resilienssiä vahvistava tekijä.
Lisäksi yhteistoiminnasta huolehtimisella vahvistetaan resilienssiä molemmille muutosta
läpikäyville organisaatioille jatkossa. Tällöin myös ammatti-identiteetin uudelleen
muokkaaminen vastaamaan muutoksen jälkeistä tehtävänkuvaa, on helpompaa. Tämän
tutkimuksen arvona on tulosten hyödyntäminen julkisen organisaation muutosprosesseissa
henkilöstön resilienssin näkökulmasta.
keinoja ylläpitää resilienssiä tulevia muutoksia ajatellen. Resilienssin avulla tuetaan
organisaation mahdollisuutta toimia menestyksekkäästi muutosprosessista huolimatta.
Julkiset organisaatiot kohtaavat muutosprosesseja myös toimintaympäristönsä ohjaamina.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, mistä tekijöistä muodostuvat resilienssiä vahvistavat
ja heikentävät tekijät muutosprosessissa ja millä keinoilla esimiehet pystyvät ylläpitämään
ja edistämään yksikkönsä resilienssiä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on
hankittu teemahaastattelun keinoin haastattelemalla yhtätoista eri puolella Suomea
työskentelevää ulkomaalaispoliisin kokenutta tutkijaa ja esimiestä. Tutkimuksen
teoreettinen viitekehys koostuu resilienssin ja muutosprosessin lisäksi laajemmin
henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja kontingenssiteoriasta. Aineiston analyysissa on
käytetty sisällönanalyysia. Tutkimus osallistuu keskusteluun siitä, miten resilienssiä on
mahdollista vahvistaa muutoksessa hyvällä henkilöstövoimavarojen johtamisella.
Tutkimuksen tulokset toivat esille neljä resilienssiin kytköksissä olevaa tekijää, joille
tutkimukseen osallistuneet antoivat merkitystä resilienssin taustalla. Näitä ovat: 1) ammatti-
identiteetti, 2) ryhmäkoheesio, 3) yhteistoiminta ja 4) esimiestyö. Muutosprosessissa
ulkomaalaispoliisissa resilienssiä heikensi eniten huono muutosviestintä. Resilienssiä vahvistettiin ryhmäkoheesiolla ja vuorovaikutusta tukevalla esimiestyöllä.
Yhteistoiminnan näkökulmasta vahva poliisin ammatti-identiteetti näyttäytyi resilienssiä
heikentävänä tekijänä. Tutkimukseni perusteella onnistunut muutosviestintä on
muutosprosessia läpi käyvän organisaation tai osan kohdalla resilienssiä vahvistava tekijä.
Lisäksi yhteistoiminnasta huolehtimisella vahvistetaan resilienssiä molemmille muutosta
läpikäyville organisaatioille jatkossa. Tällöin myös ammatti-identiteetin uudelleen
muokkaaminen vastaamaan muutoksen jälkeistä tehtävänkuvaa, on helpompaa. Tämän
tutkimuksen arvona on tulosten hyödyntäminen julkisen organisaation muutosprosesseissa
henkilöstön resilienssin näkökulmasta.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4416]