Lapsen kodin paikka ja merkitys: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus lapsen kotia käsittelevästä suomalaisesta sosiaalityön akateemisesta tutkimuksesta vuosina 1990-2022
Koljonen, Mikko (2022)
Koljonen, Mikko
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432739
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050432739
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsitteli lapsen kodin käsitettä suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa. Teoreettisena viitekehyksenä toimi sosiaalisen konstruktionismin ja elämänkulun teoriat. Tutkimusmetodina käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, jonka avulla löydettiin 13 alkuperäistutkimusta analysoitavaksi. Kaksi näistä tutkimuksista oli lisensiaatintöitä ja loput väitöskirjoja. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisena lapsen koti rakentuu suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa? sekä 2) Missä ympäristöissä lapsen koti sijaitsee suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa? Tutkimuksella haluttiin luoda kokonaiskuvaa suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen lapsen kodin määrittelyistä.
Tutkimustulosten mukaan lapsen koti rakentuu karkeasti jaoteltuna yksityisen ja julkisen piirissä. Yksityisessä piirissä lapsen koti saa kolmenlaisia merkityksiä: 1) lapsen ideaalikoti, 2) lapsen turvaton koti ja 3) lapsen monet kodit. Ideaalikodilla viitataan lapsen mielestä tavoiteltavaan kotiin. Lapsen turvaton koti on lapselle turvaton jollain kodin osa-alueella. Lapsen monet kodit tarkoittaa lapselle liikkumista eri kotien välillä. Julkisessa piirissä lapsen koti rakentuu laitoksen ympäristössä, mikä tarkoittaa sitä, että lapsen kodin fyysinen, sosiaalinen ja henkinen osa-alue eroavat merkittävästi lapsen yksityisen kodin vastaavista. Laitoksessa lapsen kodin alue voi olla fyysisesti hyvin rajattu. Laitoksessa lapsen koti sosiaalisessa ja henkisessä kontekstissa ei välttämättä ole yhtä pysyvä kuin yksityisessä kodissa.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että lapsen koti rakentuu monessa eri paikassa sekä fyysisesti että ajallisesti. Lapsen kodille on ominaista sen alttius muutoksille sekä sen aikuisjohtoisuus. Lapsi voi elämänsä aikana asua useissa eri kodeissa. Nämä kotikokemukset voivat vaikuttaa lapseen myöhemmässä elämänkulussa. Lapsen oma valta kotinsa suhteen on rajallinen. Lapselle tärkeintä kodissa ovat vakaat ja turvalliset sosiaaliset suhteet aikuisiin ja muihin lapsiin. Lisäksi lapselle on tärkeää saada pitää tiettyä paikkaa kodissa omanaan.
Tutkimustulosten mukaan lapsen koti rakentuu karkeasti jaoteltuna yksityisen ja julkisen piirissä. Yksityisessä piirissä lapsen koti saa kolmenlaisia merkityksiä: 1) lapsen ideaalikoti, 2) lapsen turvaton koti ja 3) lapsen monet kodit. Ideaalikodilla viitataan lapsen mielestä tavoiteltavaan kotiin. Lapsen turvaton koti on lapselle turvaton jollain kodin osa-alueella. Lapsen monet kodit tarkoittaa lapselle liikkumista eri kotien välillä. Julkisessa piirissä lapsen koti rakentuu laitoksen ympäristössä, mikä tarkoittaa sitä, että lapsen kodin fyysinen, sosiaalinen ja henkinen osa-alue eroavat merkittävästi lapsen yksityisen kodin vastaavista. Laitoksessa lapsen kodin alue voi olla fyysisesti hyvin rajattu. Laitoksessa lapsen koti sosiaalisessa ja henkisessä kontekstissa ei välttämättä ole yhtä pysyvä kuin yksityisessä kodissa.
Tutkimuksen yhteenvetona voidaan todeta, että lapsen koti rakentuu monessa eri paikassa sekä fyysisesti että ajallisesti. Lapsen kodille on ominaista sen alttius muutoksille sekä sen aikuisjohtoisuus. Lapsi voi elämänsä aikana asua useissa eri kodeissa. Nämä kotikokemukset voivat vaikuttaa lapseen myöhemmässä elämänkulussa. Lapsen oma valta kotinsa suhteen on rajallinen. Lapselle tärkeintä kodissa ovat vakaat ja turvalliset sosiaaliset suhteet aikuisiin ja muihin lapsiin. Lisäksi lapselle on tärkeää saada pitää tiettyä paikkaa kodissa omanaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]