Sukupuoli ja ammatit suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani sukupuolta ja ammatteja aikuisille suunnatuissa suomi toisena kielenä -oppikirjoissa. Tutkin, minkä ammatin edustajina naiset ja miehet esitetään teksteissä ja kuvissa, miten ammattinimikkeitä on käytetty teksteissä, ja miten nainen ja mies paikantuvat ammatissa ja perheessä.

Aineistona on kaksi aikuisille maahanmuuttajille suunnattua oppikirjaa: Mirka Jussilan Työelämän suomea 1. Suomeksi ammattiin sekä Jepa Piiraisen Työelämän suomea 2: Suomeksi työhön. Molemmat kirjat on painettu vuonna 2017. Kirjat on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat jo saavuttaneet toimivan alkeiskielitaidon tason ja suuntaavat ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Analyysiin sisältyvät kaikki kirjan tekstit ja kuvat. Menetelmänä on kriittinen sisällönanalyysi ja viitekehyksenäni on ollut sukupuolentutkimus. Määrällistä sisällönanalyysia olen käyttänyt luokitellessani ammatteja ja ammattialoja.

Teksteissä naiset ja miehet toimivat perinteisissä nais- ja miesammateissa eikä ammattien segregaatiota eli eriytymistä sukupuolen mukaan juuri rikota. Kuvissa varsinkin naiset esiintyvät jonkin verran perinteisissä miesammateissa. Teksteissä käytetään ammattinimikkeinä sekä mies-loppuisia että sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Perhe osoittautuu usein naisille opiskelua ja työtä vaikeuttavaksi, ja perhe tuodaan naisten puheessa esille. Miehet eivät juuri puhu perheistään, ja isinä heidät esitellään lähinnä harrastusten yhteydessä. Perhesuhteet eivät vaikeuta miesten opiskelua tai työelämää. Suomi toisena kielenä -oppikirjoissa olisi mahdollista rikkoa tietoisesti perinteistä naisten ja miesten ammattijakoa ja esitellä kirjojen päähenkilöitä ammattien segregaatiota rikkovissa ammateissa. Ammattinimikkeiden osalta maahanmuuttajat ovat oppimassa uutta kieltä, joten heille voitaisiin opettaa sukupuolineutraalit nimikkeet ja jättää puhekieliset mies-loppuiset muodot pois. Puhe perheestä voitaisiin laajentaa koskemaan molempia sukupuolia.