Luokanopettajien käsityksiä inklusiivisesta valmistavasta opetuksesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän helsinkiläisten luokanopettajien käsityksiä siitä, millaista on toimiva inklusiivinen valmistava opetus.

Valmistavan opetuksen inklusiivisen mallin kehitystyö käynnistyi Helsingin kaupungin opetusvirastossa vuonna 2013. Vuonna 2014 Helsingin kaupungin opetusvirasto pilotoi kahta uutta toimintamallia: integratiivista ja inklusiivista valmistavan opetuksen mallia. Kehittämistyön seurauksena Helsingin kaupunki päätti järjestää alkuopetusikäisten lasten valmistavan opetuksen inklusiivisesti syksystä 2017 alkaen.

Inklusiivisessa valmistavan opetuksen mallissa alkuopetusikäinen valmistavan opetuksen oppilas opiskelee alusta alkaen lähikoulussaan yleisopetuksen ryhmässä ikäistensä luokkatovereiden kanssa. Inklusiivisesta valmistavasta opetuksesta vastaa luokanopettaja.

Keräsin tutkimukseni aineiston haastattelemalla kuutta helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta valmistavan opetuksen järjestämisestä inklusiivisesti omalla luokallaan. Haastatteluaineistoni olen analysoinut fenomenografisella analyysillä.

Luokanopettajien käsitysten mukaan onnistuneen inklusiivisen valmistavan opetuksen taustalla vaikuttavat sekä koulun rakenteellisiin ja hallinnollisiin päätöksiin liittyvät ratkaisut että luokanopettajan opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät tekijät. Tutkimustulokseni ovat samansuuntaisia muiden inklusiivista koulua ja opetusta käsittelevien tutkimusten kanssa. Vaikuttaa siis, että inkluusiivisesti valmistavaa opetusta opiskelevaa lasta, jonka suomen kielen taito on vasta kehittymässä, voidaan tukea samantyyppisin ratkaisuin kuin inkluusivisesti opiskelevaa lasta, joka tarvitsee erityistä tukea oppimiseen- ja koulunkäyntiin.