Erityistä tukea ja osallisuutta kuvataidetunneille. Taideperustainen toimintatutkimus yläkoulun seitsemännellä luokalla

Abstract

Pro gradu tutkielmassani käsittelen oppimisen tukemista, oppimisvaikeuksia ja niiden huomioimista, sekä vuorovaikutuksen ja osallisuuden vahvistamista kuvataidetunneilla. Tavoitteena on löytää toimivampia ja mielekkäämpiä tapoja oppilaiden oppimis- ja työskentelyprosessien tukemiseen, sekä oman opettajuuden ja työtapojen kehittämiseksi kaikkia oppilaita hyödyttäviksi opettamisen keinoiksi. Tutkimukseni sijoittuu kuvataidekasvatuksen ja erityiskasvatuksen kentälle, ja pohjautuu kaikki oppilaat huomioivaan opetukseen. Nojaan tutkimuksessani perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, siellä määriteltyyn kuvataiteen oppiaineen tehtävään ja erityisen tuen tavoitteisiin.

Tutkimus on taideperustainen toimintatutkimus, jonka toteutin monikulttuurisessa peruskoulussa yläkoulun seitsemännellä luokalla. Taideperustainen toimintatutkimus valikoitui tutkimusmenetelmäksi, koska tavoitteeni on käyttää olemassa olevia toimintamalleja muuttaakseni tai soveltaakseni niitä. Aineistoni koostui kuvataidetunneilla keräämistäni havainnoista, tutkimuspäiväkirjasta, ryhmähaastatteluista ja oppilaiden Oma Maja -teoksista otetuista valokuvista. Tutkimuspäiväkirjani oli aineistona merkittävin ja koostui tuntien suunnittelemisesta, oman opettamiseni toiminnan kuvaamisesta ja raportoinnista. Haastattelut litteroitiin ja aineistot analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Kuvataidetuntien Oma Maja -tehtävänannolla oli tutkimuksessani tärkeä rooli oppilaiden ajatusten ja kommunikointiyhteyden avaajana, sekä välineenä oppimisen vaikeuksien huomioimisen tärkeydestä.

Kuvataideopetuksessa tärkeiksi seikoiksi nousi opetuksen moniaistisuus ja työtapojen monipuolisuus, sekä oppilaiden oman elämismaailman ottaminen mukaan opetukseen. Oppimista tuettiin ohjeistuksen selkeydellä ja struktuureilla, kokemuksellisuuden ja motoriikan hyödyntämisellä. Oppimisen tukemisen keinona myös opettajan ammattitaidolla on suuri merkitys. Opettamisen ja eriyttämisen taidot sekä struktuurien käytön hallinta nousivat tärkeiksi ammatillisiksi voimavaroiksi. Eriyttäminen ja yksilöllinen ohjaus olivat tärkeitä keinoja erityisesti oppilaille, joilla oli oppimisen vaikeuksia. Opettajan vahva rooli korostui myös osallisuuden ja vuorovaikutuksen mahdollistajana. Huomionarvoisia sekä oppimista, että vuorovaikutusta ja osallisuutta tukevia keinoja olivat yhteiset keskustelut, työskentely ryhmissä ja vertaispalaute.