”Herranjestas, mistä mä saisin taas mun tän energian?” – Naissukupuoli johtajan työhyvinvoinnin rakentajana matkailualalla

Abstract

Nykyajan työelämää kuvaillaan usein kuormittavaksi. Yhä useampi kohtaa käytettävissä olevien psyykkisten voimavarojensa rajallisuuden. Suomessa jopa puolet palkansaajista kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko raskaaksi. Matkailualalla vuorotyön, työn kiireisen luonteen sekä liiallisen työmäärän on katsottu aiheuttavan uupumusta sekä riittämättömyydentunnetta; ja matkailualan työntekijät kokevatkin alalla työskentelyn usein raskaana. Työhyvinvointitutkimus tarkastelee tyypillisesti työntekijätason työhyvinvointia. Esimerkiksi matkailualalla tätä heikentävät tekijät tunnistetaan nykyisin hyvin. Johtajiin keskittyvä työhyvinvointitutkimus sen sijaan kattaa vain murto-osan tutkimuskentästä, vaikka johtajan oman jaksamisen on havaittu olevan merkittävä koko työyhteisön hyvinvointia rakentava tekijä. Naissukupuolen ja korkean koulutustason on havaittu altistavan kuormittuneisuuden kokemukselle. Naisjohtajat kokevat usein ikään ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää työelämässä. Tämän lisäksi naisten eteneminen työuralla on miehiä epävarmempaa, ja johtajiksi naiset päätyvät usein vain naisenemmistöisille aloille. Matkailualalla naisjohtajien työhyvinvointia on tutkittu vielä melko vähän. Tutkimukseni yleinen tavoite on ymmärtää naissukupuolen vaikutusta matkailualan johtajan työhyvinvointiin.

Tutkimuskohteeni on matkailualalla työskentelevien naisjohtajien työhyvinvoinnin rakentuminen sukupuolen performatiivisuuden kautta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Butlerin (1999) teoria sukupuolen performatiivisuudesta. Päätutkimuskysymykseni on: Miten sukupuolen performatiivisuus rakentaa matkailualalla työskentelevien naisjohtajien työhyvinvointia? Osatutkimuskysymyksiäni ovat: 1. Miten sukupuolen performatiivisuus ilmenee osana matkailualalla työskentelevien naisjohtajien työhyvinvointia? 2. Millaisia vaikutuksia sukupuolen performatiivisuus saa aikaan matkailualalla työskentelevien naisjohtajien työhyvinvointiin liittyen? 3. Millainen suhde matkailualalla työskentelevien naisjohtajien sukupuolen ja työhyvinvoinnin välille rakentuu?

Tutkimusaineisto koostuu kuudelle matkailualalla työskenteleville naisjohtajalle teetetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Analyysimenetelminä yhdistän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä sekä konstruktionististä diskurssianalyysiä. Tutkimustuloksiksi muodostui kolme diskurssia: sukupuolettomuuden diskurssi, mielekkään työn diskurssi sekä naisjohtajuus työhyvinvoinnin rakentajana -diskurssi. Sukupuolettomuuden diskurssissa haastateltavat rakentavat itsestään kuvaa sukupuolettomina esimerkiksi esittäessään olevansa sukupuolittuneiden valtarakenteiden ulottumattomissa. Mielekkään työn diskurssissa haastateltavat esittävät työnsä mielekkääksi ja yhdistävät mielekkyyden erityisesti matkailualalla ja johtajana työskentelemiseen. Naisjohtajuus työhyvinvoinnin rakentajana -diskurssissa haastateltavat rakentavat puheessaan tietyt työhyvinvointiin vaikuttavat ominaisuudet naissukupuolelle ominaisiksi, mitä kautta sukupuolen ja työhyvinvoinnin välille muodostuu yhteys. Tutkimukseni tulokset tarjoavat naissukupuolen huomioivan näkökulman matkailualalla työskentelevien johtajien työhyvinvointitutkimukseen. Tutkimukseni tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi matkailualan johtamistyön kehittämisessä sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä.