Luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttaminen Kemijokeen - Vesilainsäädännöllisestä näkökulmasta

Abstract

Vesivoiman ja vaelluskalakantojen välinen intressivertailu on erittäin ajankohtainen aihe. Vesivoiman merkitys on vähentynyt Suomessa huomattavasti ajasta, jolloin voimalaitoksia ryhdyttiin rakentamaan vesivoiman tuotantoon. Voimalaitoksia rakennettiin aikanaan poikkeussääntelyn turvin ja jopa ilman minkäänlaista vesitalouslupaa. Samaan aikaan vaelluskalaintressin arvostus on noussut esille niin oikeuskäytännössä kuin ihmisten ajattelutavassa.

Vesilainsäädännön puutteet ja ongelmat etenkin vesipuitedirektiivin ympäristö- ja vesienhoidon tavoitteiden kannalta ovat keskeisiä kysymyksiä tarkasteltaessa luonnonvaraisen vaelluskalakannan mahdollista palauttamista Kemijokeen. Vesilainsäädäntö ei mahdollista nykyisin uusien kalatalousmääräysten lisäämistä vanhoihin vesitalouslupiin, jos siitä aiheutuu hankkeen kokonaishyödyn sanottavaa vähenemistä. Asiaa on tarkasteltu oikeuskäytännössä, mutta vaadittavat lainsäädännölliset toimenpiteet ovat puuttuneet. Oleellista vaelluskalakantojen palauttamiseksi olisi myös kohdistaa kalatalousvelvoitteet asianmukaisesti vesimuodostumien sellaisiin osiin, jotka vaativat kunnostuksia ja joissa on mahdollisia nousuesteitä. Lisäksi ongelmaksi on muodostunut EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvät implementointiongelmat. Vesienhoidon tavoitteet olisi saatettava jäsenvaltioita ja yksittäisiä toimijoita sitoviksi, kuten EU:n tuomioistuin linjasi Weser-tuomiossa vuonna 2015.

Kalatalousmaksuihin liittyvä maksupohja on myös ongelmallinen vaelluskalakantoja ajatellen. Voimalaitosyhtiöt ovat voineet hyötyä taloudellisesti toteuttamattomista tai huonosti toimivista kalateistä vuosikymmenien ajan. Oleellista olisi, että kalatalousmaksu määrättäisiin luvanhaltijoille tasaisesti yhdenvertaisen kohtelun nimissä. Lisäksi eri toimijoiden välillä tulisi lisätä yhteistyötä ja läpinäkyvyyttä kansallisen kalatiestrategian mukaisesti. Vesilainsäädännöllisiä ja kalateknisiä ongelmakohtia tulisi priorisoida ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena, jotta luonnonvaraisen vaelluskalakannan palauttaminen saataisiin käynnistettyä Kemijoessa. Olemassa oleva sähköntuotanto olisi myös turvattava, koska kyseessä on hiilineutraali ja uusiutuva energianlähde.

Tutkielman pääasiallinen metodi on oikeusdogmatiikka eli lainoppi.